Kesä-heinäkuun vaihde on tarhamehiläisten parveiluaikaa. Mikäli havaitsee mehiläisparven, siitä kannattaa ilmoittaa mahdollisimman pian Suomen Mehiläishoitajain Liiton parvipuhelimeen, numeroon 050 3444 297. Siten lähin mehiläishoitaja tietää hakea parven nopeasti takaisin tarhalle.

Perinteisesti juhannuksen tienoo on vilkkainta tarhamehiläisten parveiluaikaa Suomessa. Mehiläistarhaaja pyrkii estämään parveilun, mutta aina se ei onnistu. Parveilevat tarhamehiläiset kerääntyvät pesästä lähdön jälkeen tuhansien mehiläisten muodostamaksi palloksi esimerkiksi puun oksalle. Siitä parvi siirtyy tuntien tai viimeistään muutaman päivän kuluessa sopivaan pesäpaikkaan, joka saattaa olla esimerkiksi jonkin rakennuksen savupiippu. Olisikin tärkeää, että parvesta ilmoitetaan alueen tarhaajille mahdollisimman nopeasti ennen kuin ne ehtivät asettua taloksi epäedulliseen paikkaan.

Parvipuhelin vastaa myös iltaisin ja viikonloppuisin

Helpoiten parvi-ilmoitus tavoittaa lähialueen tarhaajat SML:n parvipuhelimen kautta. Sen numerossa 050 3444 297 vastataan soittoihin myös iltaisin ja viikonloppuisin. Mikäli päivystäjä ei heti vastaa, niin ei hätää, soitamme pian takaisin. Parven havaittuaan voi myös soittaa itse lähellä asuvalle mehiläistarhaajalle. Suomen Mehiläishoitajain Liiton nettisivuilla on karttapalvelu, josta löytää parvien noutamiseen sitoutuneita tarhaajia kaikkialta Suomesta. Vaikka mehiläisten parveilu tuntuisi pelottavalta, parvea ei saa yrittää ajaa pois tai häiritä.

Parvi-ilmoitusta tehdessään olisi hyvä olla varma siitä, että kyseessä on todellakin tarhamehiläinen eikä esimerkiksi kimalainen, ampiainen tai erakkomehiläinen. Löydät esimerkkejä näistä pistiäisistä SML:n nettisivujen Tunnistatko tarhamehiläisen -alasivulta. Huomioi, että tarhaajat eivät poista kimalais- tai ampiaispesiä, ja suosittelemme, että luonnonvaraisten hyönteisten annetaan mahdollisuuksien mukaan pesiä rauhassa.

Parveilu – mehiläisten tapa lisääntyä

Parveilu on tarhamehiläisille luontainen tapa lisääntyä. Kun mehiläiset kokevat, että pesässä on liikaa väkeä, ne pyrkivät jakamaan yhteiskuntansa kahtia. Mehiläiset kasvattavat pesään uuden emon, ja vanha emo lähtee etsimään uutta pesäpaikkaa osa työläisistä mukanaan. Mehiläishoitaja koettaa kuitenkin aina tarjota mehiläisille olot, joissa ne eivät koe tarvetta parveilla. Yhteiskuntien lisääminen pyritään tekemään hallitusti, jolloin uusi yhteiskunta jää omalle tarhalle.