Hunajasadosta odotetaan selvästi keskimääräistä heikompaa

Hunajan satokasveista tattari kukkii vielä syyskesällä. ©Tarja Ollikka

Alkukesän kuivuus ja heinäkuun viileät ja sateiset säät eivät suosineet hunajantuotantoa. Sadosta ennustetaankin normaalia heikompaa koko Suomessa.

Kevään ja alkukesän kuivuus haittasi merkittävästi hunajantuotantoa Suomessa tänä vuonna. Kuivuuden vuoksi satokasvien kukinnat menivät ohi nopeasti ja kasvit tuottivat mettä heikosti. Tilannetta pahensi kesäkuun alun kylmä jakso.

”Heinäkuussa satoa ei monin paikoin saatu enää lainkaan, ja mehiläiset joutuivat käyttämään keräämänsä vähän meden omiin tarpeisiinsa. Viileän sään vuoksi mehiläisille tärkeät loppukesän mesikasvit eivät tuottaneet juurikaan mettä, ja lisäksi sateet haittasivat heinäkuussa mehiläisten keruulentoja”, mehiläishoidonneuvoja Maritta Martikkala Suomen Mehiläishoitajain Liitosta toteaa.

Mehiläisten talvehtiminen onnistui hyvin

Lähtökohdat hunajasadolle olivat keväällä hyvät. ”Mehiläisten talvehtiminen sujui pääosin hyvin: talvella menetettiin noin 15 prosenttia mehiläisyhteiskunnista, mikä on Suomen oloissa kohtuullinen määrä. Myös pesien kevätkehitys onnistui hyvin. Kesän säät kuitenkin torppasivat sato-odotukset”, Maritta Martikkala kuvailee.

Mehiläispesiä arvioidaan tällä hetkellä olevan Suomessa noin 70 000, ja hunajan satovaihtelut ovat usein suuria eri alueiden välillä. Tänäkin vuonna alueellista vaihtelua on, mutta sato näyttää melko heikolta koko maassa. ”Erityisesti alkukesän kuivuudesta kärsivät kuitenkin Varsinais-Suomi ja Etelä-Suomi, jotka ovat tärkeimpiä tarhausalueitamme. Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla hunajaa saatiin enemmän, mutta sielläkin jäädään keskisadosta, joka on Suomessa noin 40 kiloa mehiläispesää kohti”, Martikkala arvioi.

Hunajan linkoukset vielä käynnissä

Hunaja korjataan Suomessa tyypillisesti kerralla elokuun alkupuolella. Satoarvio tarkentuukin vielä myöhemmin, sillä sadonkorjuu ja linkous ovat edelleen kesken. Elokuun lopulla satoa voidaan paikoin saada vielä esimerkiksi tattarista. Hunajan pääsatokasvit ovat Suomessa vadelma, apilat, horsma, hedelmäpuut, öljykasvit sekä metsämarjat.

Kotimaista hunajaa on jonkin verran varastossa, joten hunajan arvioidaan riittävän seuraavaan satoon asti. Suomen Mehiläishoitajain Liitto huomauttaa, että kotimaisen hunajan käyttö tukee mehiläisten tekemän pölytystyön ansiosta laajasti kotimaista maataloutta ja työtä. Lisäksi suomalaista hunajaa ostaessaan kuluttaja voi olla varma hunajansa aitoudesta, mikä ei ole itsestään selvää maailman hunajamarkkinoilla.

Lisätiedot:

SML:n mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala 050 3030 890, maritta.martikkala@hunaja.net
SML:n puheenjohtaja Rami Heikkilä 050 5116908, rami.heikkila@hunaja.net