Hunaja on luonnontuote, jota vain mehiläiset osaavat valmistaa. Hunajana myytävään tuotteeseen ei saa lisätä mitään. ©Tarja Ollikka /SML

Hunajaväärennökset suuri ongelma EU:hun tuotavassa hunajassa – suomalainen hunaja tutkitusti aitoa ja laadukasta

Euroopan komission toteuttamassa hunajahankkeessa todettiin, että peräti 46 prosenttia EU:n ulkopuolelta unioniin tuotavasta hunajasta vaikuttaa määräysten vastaiselta. Huolestuttavasta tuloksesta kertoi Ruokavirasto tuoreessa tiedotteessaan. Suomalainen hunaja sen sijaan täyttää mainiosti hunajadirektiivin määräykset.

Euroopan komissio toteutti vuonna 2022 hunajan aitoutta tutkivan valvontahankkeen, jossa oli mukana kaikkiaan 16 EU:n jäsenvaltiota. Hankkeessa tutkittiin 320 EU:hun tuotua hunajanäytettä, joista jopa 147:ssä havaittiin muista lähteistä peräisin olevaa sokeria. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että Euroopan ulkopuolella tuotettu hunaja on yksi väärennetyimmistä ruokatuotteista Euroopan markkinoilla.

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML Ry vaatii elintarviketurvallisuusviranomaisia tiukentamaan EU:n ulkopuolelta tuotujen hunajien ja hunajaseosten tarkkailua ja kannustaa samalla kansalaisia vastuullisiin ostopäätöksiin.

”Kaupan hyllyllä ulkomaisen hunajan matala hinta saattaa merkitä riskiä, että hunaja on väärennettyä. Kotimainen hunaja maksaa enemmän kuin tuontihunaja, mutta se on hintansa arvoinen laadukas ja aito tuote, joka työllistää suomalaisia tarhaajia ja toimijoita ja tuo Suomeen verotuloja”, toteaa Suomen Mehiläishoitajain Liiton toiminnanjohtaja Susanna Eloranta.

Kotimaista hunajaa tutkitaan vuosittain

Suomen Mehiläishoitajain Liitto valvoo suomalaisen hunajan laatua laboratorioanalyysien avulla vuosittain. Saadun tutkimustiedon avulla voidaan todentaa, että suomalainen hunaja on EU:n hunajadirektiivin vaatimuksia laadukkaampaa. Ostaessaan kotimaista hunajaa kuluttaja voikin olla varma siitä, että kyseessä on puhdas ja aito luonnontuote.

”Hunajadirektiivin mukaan hunajaksi saa kutsua vain 100-prosenttista hunajaa. Hunajaan ei siis saa lisätä mitään eikä siitä saa myöskään saa poistaa mitään”, Suomen Mehiläishoitajain Liiton puheenjohtaja Rami Heikkilä

Myös huoltovarmuuden kannalta kotimaisen hunajantuotannon toimintaedellytysten varmistaminen on tärkeää. Kotimaisen hunajan osuutta myynnissä olevasta hunajasta tulisikin kasvattaa. Samalla tuontihunajan aitoutta tulisi valvoa tarkemmin. Nykytilanteessa kauppojen hyllyille pääsee väärennettyä hunajaa, joka heikentää kotimaisen hunajantuotannon kannattavuutta. Mikäli väärennettyjä elintarvikkeita ei saada pois Euroopan markkinoilta, hunajantuotanto muuttuu markkinoiden vääristymisen vuoksi eurooppalaisille tuottajille kannattamattomaksi. On tärkeää, että viranomaiset tarttuvat asiaan.

Tuontihunajan pakkausmerkinnät liian ylimalkaisia

Suomalaisia hunajantuottajia on jo pitkään vaivannut, että hunajan alkuperämaan merkintävaatimukset ovat olleet EU:ssa ylimalkaisia. Ulkolaisen hunajapakkauksen kyljessä saattaa lukea Tuotettu EU:ssa ja EU:n ulkopuolella, jolloin hunajan alkuperää ei voi käytännössä tietää lainkaan. Alkuperämaita saattaa olla useita, sillä pakattua hunajaa voidaan myydä eri maista koottuina sekoituksina.

”Tuontihunajaa tulisi koskea vaatimus, että hunajan alkuperämaa tai -maat sekä kustakin maasta tulevan hunajan prosentuaalinen osuus sisällöstä mainitaan pakkauksessa”, Rami Heikkilä korostaa.

Suomen Mehiläishoitajain Liitto muistuttaa, että hunajan alkuperän selkeä merkitseminen ja avoimuuden lisääminen auttaisi myös kuluttajia tekemään vastuullisia ostopäätöksiä.

Lisätietoja:

Susanna Eloranta, toiminnanjohtaja, Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML Ry, 044 506 3200, susanna.eloranta@hunaja.net

Rami Heikkilä, puheenjohtaja, Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML Ry, 050 511 6908, rami.heikkila@hunaja.net

Ruokaviraston tiedote