Maailman mehiläispäivää juhlitaan 20.5. voikukkien ja pajujen kukkiessa

Toukokuussa lämmennyt sää sai tarhamehiläiset ja muut pölyttäjät liikkeelle ja niille tärkeät ravintokasvit kukkaan pohjoista Suomea myöten. Pölyttäjiä voikin parhaiten tukea tarjoamalla niille ravintoa. Nautitaan siis pajujen, voikukkien ja sipulikasvien kukinnasta yhdessä pölyttäjien kanssa.

Tarhamehiläisten talvehtiminen vaikuttaa tänä vuonna sujuneen hyvin. Mehiläiset viettävät talven pesässään pallomuodostelmassa pienessä liikkeessä. Pesien kevätkehitys vauhdittuu ensimmäisten pajujen kukinnan aikaan huhti-toukokuulla, jolloin työläiset pääsevät hakemaan mettä ravinnokseen ja siitepölyä kuoriutuville toukille.

Ravinnonhakuun tarvitaan sopiva lentosää

Tänä vuonna pajun kukinnan aikaan huhtikuulle sattui Etelä- ja Keski-Suomessa sopivia lämpimiä ja sateettomia keruupäiviä, joten mehiläisten kevät lähti hienosti käyntiin. Pohjois-Suomessa pajun kukinta puolestaan alkoi vasta toukokuun lämmössä, mutta sielläkin mehiläiset pääsivät hyvin ravinnon keruuseen.

”Kevät on ollut itse asiassa melko ihanteellinen mehiläisten kannalta. Viileät jaksot eivät haittaa, kunhan hyviä ravinnonhakupäiviäkin sattuu pajun kukinnan aikaan. Nyt mehiläishoitajat toivovat maltillista kevään ja kesän edistymistä, jotta kaikki kasvit eivät ryöpsähtäisi kukkimaan yhtä aikaa, vaan ravintoa olisi tarjolla sopivasti pitkin kesää”, tutkimusasiantuntija Anneli Salonen Suomen Mehiläishoitajain Liitosta toteaa.

Näin toukokuulla niin tarhamehiläisille kuin villipölyttäjille tärkeitä kasveja ovat juuri pajut ja voikukat, joiden olisi hyvä antaa kukkia rauhassa. Lisäksi pölyttäjät saavat loppukeväästä ravintoa esimerkiksi vaahteroista, tuomista, puutarhojen pienistä sipulikasveista ja herukoista.

Mehiläiset satokasvien pölytystöissä

Kun mehiläispesät ovat vahvistuneet, alkaa monien hyönteispölytteisten viljelykasvien kukinta. Mehiläisiä hyödynnetään alkukesästä muun muassa omenan, puutarhamarjojen ja rapsin pölyttäjinä. Myöhemmin kesällä mehiläiset työskentelevät esimerkiksi rypsin, tattarin ja härkäpavun pölytyksessä.

Kasvihuoneissa ja kasvutunneleissa mehiläisiä ei ole Suomessa juurikaan pölytyksessä käytetty, vaan työn ovat hoitaneet Keski-Euroopasta tuodut kimalaiset. Nyt Suomen Mehiläishoitajain Liitossa on kuitenkin käynnissä Kotimaisia pölyttäjiä kaupallisille puutarhaviljelmille -hanke, jossa tutkitaan, onnistuisiko tarhamehiläisiltä myös puutarhamansikoiden pölytys kasvihuoneessa.

”Ainakin näin alkuvaiheessa tulokset vaikuttavat lupaavilta”, hankkeen projektipäällikkö Anna-Maria Borshagovski toteaa.

Samoin kokeillaan kotimaisten kimalaisten kasvatusta, sillä esimerkiksi tomaattien pölyttäjänä kimalainen on ylivoimainen. Kotimaisten kimalaisten käyttö pölytyksessä vähentäisi riskiä vieraiden kimalaislajien leviämisestä luontoon ja tautien leviämisestä Suomen luonnonvaraisiin kimalaisiin.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

SML:n tutkimusasiantuntija Anneli Salonen: 050 470 6411, anneli.salonen@hunaja.net

SML:n viestintäasiantuntija Virpi Aaltonen: 050 382 2428, virpi.aaltonen@hunaja.net

Kotimaisia pölyttäjiä kaupallisille puutarhaviljelmille -hankkeen projektipäällikkö Anna-Maria Borshagovski: 050 310 4018, anna-maria.borshagovski@hunaja.net