Mehiläisten merkitys

Mehiläiset ovat muiden mesipistiäisten tapaan tehokkaita pölyttäjiä, sillä ne keräävät jälkikasvulleen siitepölyä ja hyörivät siksi kukissa pitkään. Siitepöly tarttuu niiden karvaiseen turkkiin helposti ja kulkeutuu siitä seuraavaan kukkaan.

Mehiläisillä onkin suuri merkitys viljely- ja luonnonkasvien pölytykselle. Hyönteispölytys lisää monien kasvien siementen ja sadon määrää ja tekee esimerkiksi marjoista ja hedelmistä tasalaatuisia ja kauniin muotoisia. Pölytys myös lisää satokasvien tasaista tuleentumista sekä öljykasvien siementen öljypitoisuutta.

Elintärkeää ruokaturvalle

Hyönteispölytyksen arvoksi on arvioitu koko maailman mittakaavassa 153 miljardia euroa. Eri mehiläislajien on arvioitu pölyttävän 75–85 prosenttia maailman kasveista. Mehiläisten merkitys maailman ravinnontuotannolle on siis erittäin suuri.

Pölytys on mehiläistarhauksen arvokkain tuote Suomessakin. Sen arvoksi on arvioitu vuosittain yli 60 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon sekä kaupallinen viljely että kotitarveviljely.

Tarhamehiläisen valtti pölyttäjänä on sen pesien siirrettävyys ja suuri väkimäärä – pölytysvoimaa löytyy. Mehiläishoitajan ja viljelijän yhteistyötä kutsutaan pölytyspalveluksi.

Monimuotoisuus lisääntyy

Mehiläiset pölyttävät myös luonnonkasveja ja muun muassa lähiympäristön mustikka- ja puolukkasato lisääntyy pölytyksen ansiosta.

Luonnonvaraisista pölyttäjistä kimalaiset ja erakkomehiläiset ovat erityisen tärkeitä. Kimalaisten merkitys etenkin metsämarjojen sadolle on aivan keskeinen.