• SuomiSuomi
  • SvenskaSvenska
Suomen Mehiläishoitajain Liitto
  • Liitto
    • Organisaatio
    • Hankkeet ja ohjelma
    • Historia
    • Liity jäseneksi
    • Kirjaudu jäsensivuille
  • Mehiläistarhaus
    • Koulutus ja kurssit
    • Minustako mehiläistarhaaja?
    • Mehiläishoitajan velvollisuudet viranomaisille
    • Hunajan ja muiden mehiläistuotteiden tuotanto
    • Karhut
    • Mehiläistaudit
    • COLOSS-talvitappiokysely
    • Emonkasvatus ja jalostaminen
    • Neuvojan ajankohtaistunti
    • Havaintotarhaus
    • Painotuotteet ja muut materiaalit
    • Kouluttajat
  • Hunaja
    • Tietoa hunajasta
    • Muut mehiläistuotteet
    • Tarhamehiläinen ja muut pölyttäjät
    • Hunajaiset reseptit
  • Pölytys
    • Mehiläistarhaajalle
    • Viljelijälle
    • Biologinen torjunta
    • Lisämateriaalia
    • Mehiläisten ravintokasvit
  • Kysy meiltä
    • Medialle
    • Havaitsitko mehiläisparven?
    • Ota yhteyttä
  • Search
  • Menu Menu

Perustietoa mehiläisen elämästä

Mehiläispesässä on 20 000–75 000 yksilöä. Määrä vaihtelee vuodenkierron mukaan.

Mehiläisyhteiskuntaan kuuluu kolmenlaisia mehiläisiä: kuningatar eli emo, muutamia satoja kuhnureita eli koiraita sekä useita kymmeniä tuhansia työmehiläisiä.

Emon tehtävä on munia. Se on kaikkien muiden mehiläisyhteiskunnan yksilöiden äiti.

Kuhnurit hedelmöittävät emon pariutumislennolla. Se on niiden ainut tehtävä. Ne eivät kerää ravintoa eikä niillä ole pistintä. Jos kuhnuri onnistuu parittelemaan kuningattaren kanssa, sen takaruumis repeytyy ja kuhnuri menehtyy. Kuhnurit elävät vain 1–2 kuukautta. Työläiset häätävät kuhnurit pesästä ennen talvea.

Työmehiläiset toimivat eri tehtävissä elinkaarensa vaiheiden mukaan: Aluksi ne ruokkivat toukkia ja siivoavat pesää. Sen jälkeen niistä tulee vartiomehiläisiä. Elinkaarensa loppuvaiheessa ne lähtevät kenttämehiläisinä keräämään siitepölyä, mettä ja vettä pesän tarpeisiin.

Pesä elää vuodenkierron mukaan

Mehiläiset eivät mene talvella horrokseen. Ne muodostavat pesään kuningattaren ympärille niin sanotun talvipallon, jossa ne liikkuvat ja ruokailevat. Pallon ulommaiset mehiläiset ovat tiiviisti kiinni toisissaan ja kehittävät lämpöä liikuttamalla siipiään.

Ensimmäisenä aurinkoisena, riittävän lämpimänä kevätpäivänä mehiläiset tekevät puhdistuslennon. Mehiläiset eivät ulosta talvikuukausien aikana pesäänsä, ja puhdistuslennolla ne tyhjentävät suolensa talven jälkeen.

Keväällä mehiläiset keräävät siitepölyä syntyville toukille. Tärkeitä alkukevään kasveja ovat lepät, pähkinäpensaat, sipulikasvit ja erityisesti pajut, joista mehiläiset saavat sekä siitepölyä että mettä lentoenergiakseen.

Medenkeruu alkaa toden teolla voikukan kukinnasta.

Kukasta pesään ja hunajaksi

Mehiläiset lentävät ravintoa hankkiessaan noin 2–3 kilometrin säteellä pesästään. Ne tuovat takajalkojensa siitepölyvasuissa siitepölyä toukkien ravinnoksi ja kuvussaan mettä hunajan raaka-aineeksi. Työmehiläiselle kertyy sen elämän aikana noin 600 lentokilometriä.

Mehiläinen aloittaa meden muokkauksen hunajaksi jo paluulennon aikana. Pesässä otetaan vastaan vain korkealaatuista, paljon sokeria sisältävää mettä. Se säilötään pesän vahakennoihin.

Yhdestä mehiläispesästä saadaan keskimäärin 40 kiloa hunajaa vuodessa. Määrät vaihtelevat paljon muun muassa kesän säiden mukaan. Sää vaikuttaa mehiläisen ravintokasvien kukintaan, pesän kehitykseen ja mehiläisten lentomahdollisuuksiin. Tärkeitä ravintokasveja ovat muun muassa pajut, voikukat, hedelmäpuut, metsämarjat, vadelma, apilat, öljykasvit, maitohorsma ja kanerva.

Kesällä työmehiläisten keski-ikä on 4–5 viikkoa. Talvehtivien työläisten ikä voi olla 6–9 kuukautta.

Parveilu – tapa lisääntyä

Parveilu on mehiläisten luontainen tapa lisätä pesien määrää. Tällöin emo lähtee pesästä 10 000–50 000 työmehiläisen kanssa. Vanhaan pesään jää lähes sama määrä työläisiä sekä uusi, kuoriutuva kuningatar. Lyhyen matkan päässä pesästä mehiläiset asettuvat ryppääksi esimerkiksi puun oksaan ja tiedustelijamehiläiset alkavat etsiä uuttaa pesäpaikkaa. Se voi löytyä esimerkiksi ontosta puusta tai jonkin rakennuksen hormista. Mehiläistarhaaja pyrkii aina estämään parveilun ennakoimalla mehiläisten tilan tarpeen ja tarjoamalla mehiläisille ajoissa tarpeeksi tilaa.

Mehiläispesässä sikiöinti vähenee ja lopulta päättyy elo-syyskuussa, joten uusia mehiläisiä ei synny enää. Tämän jälkeen mehiläiset lentävät viimeiset tyhjennyslentonsa ennen talvipalloon asettumista.

Hunaja on mehiläisten talviruokaa. Koska mehiläishoitaja kerää suuren osan hunajasadosta pois, mehiläisille annetaan talviruuaksi lisäksi sokeriliuosta.

Perustietoa mehiläisen elämästä
Italiailainen kuhnuri ja työläisiä
Italiailainen kuhnuri ja työläisiä
  • Tietoa hunajasta
    • Miten hunaja syntyy?
    • Hunajan säilytys ja käyttö
    • Mitä hunaja sisältää?
    • Ekologinen makeuttaja
    • Luomuhunaja
    • Miksi vain yli 1-vuotiaille?
    • Hoitava hunaja
    • Hunaja ja siitepölyallergia
    • Onko hunajassani vikaa?
    • Hunajaväärennökset
    • Tunnista suomalainen hunaja
    • Hunaja ja urheilu
    • Hunajan historiaa
  • Muut mehiläistuotteet
    • Mehiläisvaha
    • Siitepöly
    • Perga
    • Propolis
    • Mehiläismyrkky
    • Emomaito eli royal jelly
    • Kuhnuritoukat
    • Apiterapia
  • Tarhamehiläinen ja muut pölyttäjät
    • Perustietoa mehiläisen elämästä
    • Tunnistatko tarhamehiläisen?
    • Havaitsitko mehiläisparven?
    • Mehiläisten merkitys
    • Tekoja pölyttäjien hyväksi
    • Mehiläisen pisto
  • Hunajaiset ohjeet
    • Aamiainen
      • Hunajainen granola
      • Jääkaappisämpylät eli yön yli -sämpylät
      • Mustikkasmoothie
    • Kasvisruuat
    • Kalaruuat
      • Jääkellarin lohi
    • Liharuuat
      • Liha-kaalilaatikko
    • Lisäkkeet
      • Hunajaiset uunijuurekset
    • Jälkiruuat
      • Juustotarjotin
      • Pannukakku
    • Leivonta
      • Banaanileipä eli bananabread
      • Hunajainen raparperi-toscakakku
      • Hunajaiset lesesämpylät
      • Hunajalla höystetty pullataikina
      • Kääretorttu
      • Laventelikeksit
      • Suklaakakku
      • Superhelppo kauraleipä
      • Teeleivät ja hunajainen maustevoi
    • Juomat
      • Raparperimehu
    • Grillaus
    • Säilöntä
      • Hunajalla makeutetut pakastemansikat
      • Omenasose

YHTEYSTIEDOT

Ullanlinnankatu 1 A 3
00130 Helsinki

puhelin:
044 506 3200 / 010 387 4770

sähköposti: sml(at)hunaja.net

Tietosuojaselosteet

ARKISTO

Artikkelit
Tarhaajatiedotteet
Uutiset
More than honey -hanke
Suomen mehiläishoito-ohjelma
Mehilaishoitajat.fi-arkistoversio

SOSIAALINEN MEDIA

Facebook-ryhmä
Facebook-sivu
Youtube

© Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry
  • Youtube
  • Facebook
Scroll to top