Kimalaisia ja chilejä

Kimalainen chilin kukalla. Kuva: Mikko Rytilä

Kevät lähenee ja hankkeen talvehtineet kimalaiset on nyt herätetty. Hienoa nähdä, että virkeyttä löytyy, vaikka harmittavasti moni kuoli tekniikan oikuttelun vuoksi.

Tein tammikuun aikana kimalaisille starttilaatikot, joihin toivon mukaan emot ovat tyytyväisiä. Niissä olikin aikamoinen työ, sillä pelkkiä ulostereikiä yhden pesälaatikon pohjaan tuli n. 50 kappaletta. Lisäksi porasin tietysti ruokinta- ja hengitysreiät, mutta näiden tekeminen oli huomattavasti helpompaa ja nopeampaa. Työ oli välillä hiukan puuduttavaa, mutta tekemistä ruokki ajatus siitä, että saa olla tälläisella panoksella mukana auttamassa.

Kimalaisten starttipesälaatikoiden rakentamista. Malli on yksinkertainen, mutta sisältää runsaasti rei’ittämistä. Kuvat: Mikko Rytilä

Kiinnostuin kimalaisista osin harrastuksen kautta. Olen kasvattanut Perun ja Bolivian seudulta kotoisin olevia Capsicum pubescens -chilejä muutaman vuoden, ja kasvien kanssa touhutessani olen ilokseni nähnyt kimalaisten pitävän niiden violeteista kukista. Chilithän eivät paprikoiden tavoin sinänsä hyönteispölytystä tarvitse, mutta siitä ei missään tapauksessa ole ollut haittaa.

Keväällä 2023 mietin, josko kimalaisia voisi kasvattaa apureiksi omaan harrastukseen. Surffailtuani netissä löysin Lotta Kailan tekemät ohjeet pesälaatikoiden rakentamisesta ja kimalaisten ruokinnasta ja pian olinkin jo haavin kanssa lähimetsässä pyydystämässä vasta heränneitä emoja. Sain myös eräältä tarhaajalta muutaman seuramehiläisen niille kaveriksi sekä kennovahaa ja siitepölyä. Muutama alkoikin muninnan ja hautomisen, mutta en ollut tehnyt kotiläksyjäni kovin hyvin, koska vaikutti siltä, ettei muninta edennyt alkua pidemmälle. Starttipesistä puuttui esim. pohjan ulostereiät, vaikka muuten ne olivatkin suht samanlaisia, kuin tässä projektissa käytettävät. Käyttämäni sokeriliuos oli n. 50-prosenttista, joka kylläkin kovettui aika nopeasti, koska en lisännyt siihen säilöntäainetta. Starttipesien rakentamisesta nyt talvella olenkin saanut hyviä vinkkejä niiden hygienian ja toimivuuden parantamiseksi.

Chilit kasvavat omassa pihakasvihuoneessa. Kuva: Mikko Rytilä

On ollut ilo olla mukana tässä projektissa, ja vaikka en jatkossa enää varmaan osallistu käytännön tasolla, niin ajatus on kuitenkin taas lumien lähdettyä käydä pyydystämässä muutama mantuemo ja tarjota niille uusilla opeilla olosuhteet pesänrakentamiseen. Omat kasvini ovat jo aika kookkaita, joten niistäkin on tarjolla siitepölyä jo verrattain aikaisin keväällä.

– Mikko Rytilä