Tilastotietoja mehiläisalalta

Suomen Mehiläishoitajain Liitossa on noin 2 500 jäsentä (paikallisyhdistysten varsinaiset jäsenet 31.12.2020). Liiton jäseninä on noin 80 prosenttia Suomen mehiläistarhaajista.

Jäseninä on niin harrastajatarhaajia kuin ammattilaisia. Päätoimisia ammattitarhaajia on Suomessa noin sata. Lisäksi mehiläistarhaus on monelle merkittävä sivutulonlähde.

Eniten tarhoja Etelä- ja Keski-Suomessa

Tarhausta harjoitetaan lähes koko Suomessa. Eniten hunajan ja mehiläistuotteiden tuotantoa on Etelä- ja Keski-Suomessa.

Tuottavien mehiläispesien määrä on Suomessa tällä hetkellä noin 70 000. Tarhaajan pesämäärä voi vaihdella yhdestä yli tuhanteen.

On normaalia, että osa mehiläispesistä kuolee eri syistä talven aikana. Talvitappioiden määrä on Suomessa ollut keskimäärin 10–15 prosenttia. Syynä pesän kuolemaan voi olla muun muassa sen heikkous tai emottomuus, loiset, taudit tai sääolosuhteet. Pesiä tuhoavat myös esimerkiksi karhut ja tikat.

Hunajan tuotanto ja kulutus

Mehiläispesän tuottama hunajan määrä vaihtelee suuresti muun muassa sään ja paikan mukaan. Pitkän ajan keskisato (vuodet 1980–2020) on noin 37 kiloa hunajaa yhdestä pesästä.

Hunajaa on viime vuosina kulutettu keskimäärin noin 700 grammaa henkeä kohti vuodessa.

Hunajan lisäksi mehiläistarhaajat voivat tuottaa muita mehiläistuotteita, kuten mehiläisvahaa, siitepölyä, pergaa ja propolista.

Pölytyksen arvo moninkertainen hunajaan verrattuna

Pölytys on mehiläistarhauksen arvokkain tuote. Arvioiden mukaan mehiläispölytyksen arvo voi olla jopa 11,5-kertainen hunajan arvoon verrattuna. Mehiläistarhaajien tarjoamat pölytyspalvelut muun muassa marjan- ja hedelmänviljelijöille ovat lisääntyneet.

Mehiläistalouden avainluvut 1980–2021

Mehiläistalouden avainlukuja vuodesta 1980 tähän päivään saakka löytyy SML:n  mehiläisalan tilastoista.