Työryhmä

Anna-Maria Borshagovski

Projektipäällikkö

Olen filosofian tohtori ja pienen mittakaavan mehiläishoitaja. Tutkin väitöskirjassani kiiltomatonaaraiden kilpailua koiraista ja valoympäristön vaikutusta naaraiden houkutusvalon kehittymiseen. Tutkimusteni aikana suoritin mehiläishoidon peruskurssin ja sain ensikosketukseni mehiläistarhaukseen. Kun valmistuin tohtoriksi 2021, vaihtuivat kiiltomadot mehiläisiin, vaikka ajattelenkin noita öisiä loistajia yhä lämmöllä. Seuraavat kaksi vuotta keskityn uuteen hankkeeseemme pyrkien kohti sen kunnianhimoisia tavoitteita osaavan tiimini kanssa.

Sakari Raiskio

Tutkija, Luke

Toimin tutkijana Luonnonvarakeskuksessa ja toimipaikkani on Jokioinen. Olen tutkinut pölyttäjiä ja pölytykseen liittyviä asioita laajasti viimeisten kymmenen vuoden aikana eri hankkeissa. Olen myös pitkän linjan mehiläistarhaaja sekä viljelijä, joten käytännön kokemusta pölyttäjistä ja pölytyspalveluiden tärkeydestä löytyy.

Emma Kaakko

Marjanviljelyn asiantuntij, HML ry

Olen Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ry:n sekä Puutarhaliitto ry:n avomaan puutarhatuotannon asiantuntija. Valmistun pian agronomiksi pääaineenani kasvintuotantotiede. Maisterintutkielmani tein petohyönteisten parissa, sillä tutkin biologisen torjunnan menetelmiä porkkanakempin hallitsemiseksi. Lisäksi viljelen luomuporkkanaa sekä harjoitamme pienimuotoisesti mehiläistarhausta maatilalla Kuhmoisissa.

Niina Kangas

Toiminnanjohtaja, Kauppapuutarhaliitto ry

Edustan hankkeessa kasvihuoneyrittäjien järjestö Kauppapuutarhaliittoa. Koulutukseltani olen agronomi ja opinnoissakin erikoistuin aikoinaan kasvintuhoojiin ja -suojeluun. Olen Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja ja kasvihuonealalla minulle on kertynyt työvuosi lähes vuosikymmenen edestä. Mehiläisiä olen tarhannut myös lähes vuosikymmenen ajan, mutta tällä hetkellä harrastus on tauolla toistaiseksi. Hankkeeseen tuon näkemyksiä siitä mitä pölytykseltä vaaditaan ympärivuotisessa kasvihuonevihannesviljelyssä.

Erkki Kaarnama

Kimalaiskasvattaja

Hei! Olen Erkki Kaarnama koulutukseltani olen puutarhuri ja laborantti lisäksi olen ollut aktiivisesti mukanana vapaaehtoisessa luonnonsuojelutyössä ja toimin Espoon ympäristöyhdistyksen hallituksessa, joka on Suomen luonnonsuojeluliiton espoolainen alajärjestö. Olen ollut lapsesta asti kiinnostunut kimalaisista ja niiden elintavoista. Ensimmäiset keinopesät kimalaisille tein 13-vuotiaana. Lukuisia erilaisia kimalaisten kasvatusmenetelmiä eri kimalaislajien parissa on tullut kokeiltua vuosikymmenten aikana. Nyt olisi tarkoitus kehittää sopiva kasvatusmenetelmä vihannesten, marjojen ja hedelmien viljelijöiden tarpeeseen puna-apilaa unohtamatta. Tarkoitus olisi kokeilla suomalaisten luonnossa esiintyvien kimalaisten soveltuvuutta tähän tarkoitukseen. Onnistuessaan tämä korvaisi tuontikimalaiset kokonaan ja vähentäisi niiden mukana mahdollisesti tulevien kimalaistautien leviämisen mahdollisuutta sekä haitallista geenivirtaa Suomessa luontaisesti esiintyviin kimalaisiin.

Jari Suominen

Jarvenkyla oy

Minulla on yli 40 vuoden kokemus laajamittaisesta marjanviljelystä Järventilalla Sauvossa. Erityisesti minulla on vahvaa osaamista mansikan, vadelman, omenan ja tankoparsan viljelystä sekä eri tuotantomenetelmistä avomaalla, kasvutunneleissa ja kasvihuoneissa. Lisäksi omistan kaupallisen yrityksen Jarvenkyla Oy:n, joka maahantuo ja välittää viljelytarvikkeita ammattiviljelijöiden tarpeisiin kuten mm. kimalaisia pölytykseen sekä petopunkkeja biologiseen torjuntaan.

Olli Loukola

Tutkija, Oulun yliopisto

Olen eläinekologian dosentti ja käyttäytymisekologi Oulun yliopistosta. Tutkimuslajinani on kontukimalainen. Kimalaiset kykenevät ratkomaan vaikeitakin pulmia hankkiessaan ruokaa pesän tarpeisiin.  Ne osaavat ratkoa matemaattisia pulmia, suunnistaa monimutkaisissa ympäristöissä ja jopa käyttää työkalua. Parhaillaan tutkimme kokeellisesti laboratoriossa, oppivatko kimlaiset tekemään yhteistyötä ravinnon hankinnassa, ja ymmärtävätkö ne yhteistyön merkityksen. Lisäksi tutkimme erilaisten hyönteis- ja kasvimyrkkyjen vaikutuksia kimalaisten oppimiskykyyn ja muistiin. Tulevaisuudessa tarkoituksenani on kasvattaa omat tutkimuskimalaiseni.

Claude Flener

Mehiläishoitaja, B-GOOD-hankkeen koordinoija

Olen pienen mittakaavan ammatti-mehiläistarhaaja. Hunaja-yrittäjyyden lisäksi toimin B-GOOD EU-tutkimushankkeen Suomen osuuden koordinaattorina. Taustaltani olen ympäristötieteilijä. Väittelin tohtoriksi vesi-alalta, ja sen vuoksi minulla on kokemusta monenlaisesta mittausteknologiasta ja mallinnuksesta. Mehiläisalalla erityiskiinnostuksenkohteenani on emo-kasvatus ja jalostus.

Nora Mäntysaari

Mehiläishoitaja

Olen mehiläistarhaaja ja taustaltani maatalous- ja metsätieteiden maisteri sekä agronomi. Olen kiinnostunut kotoisista pölyttäjistä ja alkuperäislajeista. Niiden parissa tekemäni työ on palkittu Tuottajalle kiitos -stipendillä. Työurani on sisältänyt kaikkea käytännön eläintenhoidosta ministeriötason asiantuntijatehtäviin ja maatalouden kansainväliseen tukkukauppaan. Tällä hetkellä työskentelen Ruokavirastossa ylitarkastajana. Odotan hankkeelta käytännön työkaluja kimalaisten kasvattamiseen.

Ismo Ruutiainen

Ruutiaisen puutarha

Olen viljely- ja markkkinointihortonomi. Elämäntyöstäni osan tein puutarhatalouden-, erityisesti marjanviljelyn yritysneuvojana Pohjois-Karjalassa. Olin myös Ruutiaisen Puutarhan yrittäjä yli kolmekymmentä vuotta. Nyt yritystä jatkaa tyttären perhe. Kokemusta kertyi myös vadelman viljelystä ollessani yksi Kiteen Vadelma ky:n kolmesta yrittäjästä. Kirjoitin vadelman viljelyn oppikirjan ja myöhemmin sen toisen painoksen. Olin myös Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton hallituksen jäsen 14 vuotta, josta seitsemän viimeisintä vuotta puheenjohtaja. Tällä hetkellä jatkan Rubus & Fragaria Tmi:llä alani asiantuntijatehtävissä. Pölytys on marjojen sadonmuodostukselle välttämätöntä ja haluankin oppia siitä enemmän.

Maritta Martikkala

Mehiläishoidon neuvoja, SML ry

Olen Suomen Mehiläishoitajain Liiton, SMLry:n mehiläishoidon neuvoja ja koulutusvastaava. Mehiläistarhaajana olen aloittanut jo vuonna 1994, jolloin olin vielä Oulun yliopistossa tutkijana. Peruskoulutukseltani olen biokemisti ja tutkin aikoinani luteinisoivan hormonin reseptoria proteiinikemiallisin ja molekyylibiologisin menetelmin. Väitöskirja jäi kuitenkin kesken ja mehiläiset ovat valloittaneet elämän. Asun nykyisin Virroilla ja oma mehiläishoito on pysynyt harrastelijatasolla. SML:n toimessa aktiivinen kansainvälinen yhteydenpito alan toimijoihin varsinkin Pohjoismaiden ja Baltian maiden neuvojiin on tärkeä osa työtäni. Vastaan myös muun muassa Suomen talvitappiokyselystä, jota tehdään COLOSS tutkijayhteistyönä. Osallistumme mahdollisuuksien mukaan kansainvälisiin projekteihin, joista minun osaltani voisi mainita COLOSSin lisäksi, B-GOOD ja Insignia.

Timo Korhonen

Puutarhuri

Olen Timo Korhonen Rautavaarasta – maalla asunut koko ikäni, perheeseen kuuluu vaimo ja neljä aikuista lasta. Kouluja kolusin aikoinaan puutarhaelinkeino mielessäni ja vajaa kolmekymmentä vuotta sain palvella mamme metsätäloutta toimessani metsätaimitarhayrittäjänä. Vuonna 2017 hankin ensimmäiset mehiläisyhdyskuntani ja noihin aikoihin ryhdyin myös kaupalliseksi kalastajaksi. Rakensin elintarviketilan, ja toimitan talvikuukausina kalaa kotitalouksille, kauppoihin ja laitoskeittiöihin. Harrastuksia? No niitähän on: tervan valmistus, metsästys, erävaellukset, vanhojen rakkineiden rassaaminen ja puukäsityöt.

Arja Korhonen

Mehiläishoitaja