Hankkeessa teetettyjä laboratorioanalyysejä

More than honey -hanke teetti syksyllä 2020 analyyseja mehiläistuotteiden jäämistä ja suomalaisten emolinjojen geeneistä. Tavoitteena oli, että analyyseista saatavaa tietoa voitaisiin käyttää markkinoinnin yhteydessä.

Mehiläistuotteet

Siitepöly

© Tarja Ollikka / SML ry

Kuudesta siitepölynäytteestä tutkittiin aflatoksiinien määrää, torjunta-ainejäämiä, näytteiden mikrobiologista laatua sekä raskasmetallijäämiä.

Tulokset:

  • Näytteistä ei löytynyt homemyrkkyjä eli aflatoksiineja.
  • Kahdesta näytteestä ei löytynyt mitään tutkittuja jäämiä.
  • Hyönteismyrkkyjen- ja -karkotteiden sekä kasvitautien torjunta-aineiden jäämiä löytyi neljästä näytteestä hyvin pieniä määriä (1).
  • Kaikista kuudesta näytteestä tehdystä yhdistetystä näytteestä löytyi hyvin pieniä määriä lyijyä.
  • Näytteiden mikrobiologista laatua arvioitiin analysoimalla ruokamyrkytysbakteerien, hiivojen ja homeiden määrät näytteissä. Kolmen näytteen mikrobiologinen laatu oli luonnollisen vaihtelun rajoissa, mutta kolmessa se oli hiukan heikentynyt.

Lue tarkemmat tulokset Mehiläinen-lehden artikkelista 082021.pdf

Propolis

Kahdeksasta propolisnäytteestä tutkittiin torjunta-aine- ja raskasmetallien jäämiä.

Tulokset:

  • Neljässä näytteessä ei ollut jäämiä.
  • Muista näytteistä löytyi hyvin pieninä määrinä jäämiä varroantorjunta-aineesta, hyönteiskarkotteista ja -myrkyistä sekä puunsuoja-aineista (1).
  • Kaikista kahdeksasta näytteestä tehdystä yhdistetystä näytteestä löytyi hyvin pieniä määriä lyijyjäämiä.

Lue tuloksista tarkemmin Mehiläinen-lehden artikkelista 082021.pdf

Mehiläisvaha

© Anneli Salonen / SML ry

Mehiläisvaha-analyysien tarkoituksena oli selvittää, ovatko kuorimavaha ja villirakenteet puhtaampia jäämien suhteen kuin pohjukkeissa oleva vaha. Mehiläisvahanäytteitä saatiin tutkittavaksi kuudelta eri tilalta syksyllä 2020. Mehiläishoitajat lähettivät näytteet villirakenteista, kuorimavahasta ja tilan käytössä olevista vahapohjukkeista.

Tulokset:

  • Odotetusti vahanäytteissä oli eniten jäämiä varroantorjunta-aineista, mutta niiden määrät olivat hyvin pieniä.
  • Myös pestisidi- ja fungisidituotteiden jäämiä löytyi. Määrät ovat kuitenkin hyvin pieniä (1).
  • Kuorima- ja villirakennenäytteiden jäämien määrät olivat 10 kertaa pienempiä kuin pohjukevahassa olevien jäämien määrät.

Tarkemmat tulokset löytyvät Mehiläinen -lehdestä 062021

(1) Lista analyyseista löytyneitä pestisideistä ja muista yhdisteitä sekä niiden mahdollisesta alkuperästä

Emolinjojen geenianalyysit

© Anneli Salonen / SML ry

More than honey -hanke teetti syksyllä 2020 DNA-analyyseja kolmen eri mehiläisrodun – italialaisen, krainilaisen ja pohjolan mehiläisen – näytteistä, yhteensä 96 emolinjasta. Näytteitä kerättiin sekä suoraan emonkasvattajilta että SML:n emojen jalostusarvostelijoina toimivilta tarhaajilta. Näytteeksi otettiin viidentoista kuhnurin tuntosarvet kolmesta saman emolinjan sisarpesästä.

Tulokset:

  • Italialaisissa näytteissä oli odotetusti mukana myös paljon krainilaisten geenejä.
  • Kahdelta kasvattajalta saadut krainilaiset näytteet olivat geneettisesti puhtaampia kuin italialaiset.
  • Pohjolan tummat mehiläiset olivat geneettisesti varsin rotupuhtaita.

Tarkempaa pohdintaa tuloksista löytyy Mehiläinen-lehden artikkelista 022021 ja tuloksista tehdystä yhteenvedosta.