Matka kasvihuonemehiläistarhaajaksi

Puupesä kasvihuoneessa karhunvatukkalehvästön yllä. Kuva: Anna-Maria Borshagovski

Kotimaisia pölyttäjiä kaupallisille puutarhaviljelmille– hankkeen työryhmä vieraili Alankomaissa maaliskuussa 2023. Matkalla tutustuttiin mehiläisiä pölytystyössä käyttäviin kasvihuoneisiin sekä kasvihuonepölytyspalvelua tuottavaan mehiläistarhaajaan ja pölytys- ja kasvinsuojeluasiantuntijaan. Matkan tarkoituksena oli hakea oppia ja ideoita mehiläisten sujuvaan käyttöön kasvihuoneissa ja kasvutunneleissa.

Erityisesti kaksi asiaa herätti ihastusta ja innostusta matkallamme: 1) Mehiläiset toimivat kasvihuoneissa erittäin hyvin. Mehiläisten käyttö kasvihuonepölytyksessä onkin yleistä Alankomaissa, ja kasvihuonepölytys on mehiläistarhaajien tarjoamista palveluista yksi tuottoisimpia. 2) Mehiläistarhaajien on ensin kerättävä tarpeeksi kokemusta mehiläistarhauksesta ja kouluttauduttava ennen kuin he voivat ryhtyä tarjoamaan pölytyspalveluja muun muassa kasvihuoneisiin.

Alankomaalainen mehiläinen työn touhussa karhunvatukkaa kasvattavassa kasvihuoneessa. Kuva: Anna-Maria Borshagovski

6 askelta kasvihuonemehiläistarhaajaksi

Alankomaissa toimii neljä mehiläistarhaajien yhdistystä, joista kaksi tarjoaa kasvihuonepölytyksen sisältävää pölytyskoulutusta. Tie kasvihuonemehiläistarhaajaksi on yhden yhdistyksen koulutustarjonnan mukaan seuraavanlainen:

1) Mehiläistarhauksen peruskurssi, n. 20 sessiota

Kurssilla opetetaan itsenäistä mehiläistarhausta teorian ja käytännön harjoitusten avulla. Sisältö on samantapainen Suomessa tarjottavien peruskurssien kanssa.

2) Kokemusta 1 vuosi ja 3 yhteiskuntaa

Tarhaajalla on oltava kokemusta vähintään vuoden ajalta ja vähintään kolmen yhteiskunnan tarhaamisesta.

3) Edistyneiden tarhaajien kurssi, n. 20 sessiota

Kurssilla syvennytään peruskurssilla käytyihin asioihin teorian ja käytännön harjoitusten avulla. Lisäksi siellä opetetaan pölytyspalvelujen ja emojen tuottamista ja mehiläistarhauksen ammatillista puolta.

4) Kokemusta 5 vuotta ja 5 yhteiskuntaa

Tarhaajalla on oltava tarhauskokemusta vähintään viiden vuoden ajalta ja vähintään viiden yhteiskunnan tarhaamisesta. Halutessaan osallistuja voi myös käydä mesikasvikurssin.

5) Pölytysmehiläistarhaajakurssi, n. 22 sessiota

Kurssi on pääsääntöisesti tarhaajille, jotka haluavat kasvattaa ja syventää maatalous- ja puutarhanviljelypölytyksen tietämystään ja taitojaan. Kurssi koostuu lukuisista aiheista, kuten erilaisten viljelykasvien biologiasta ja pölytyksestä, pölytysolosuhteiden kontrolloimisesta, mehiläisten käytöstä avomailla ja suljetuissa tiloissa sekä pölytyspalvelun taloudesta. Kurssi tavoittelee sitä, että tarhaaja on ammattitaitoinen ja kykenee tiiviiseen yhteistyöhön viljelijän kanssa.

6) Kurssidiplomi ja lisenssi pölytyspalvelujen tuottamiseen

Mehiläistarhaajien yhdistykset pitävät näin yllä pölytyspalvelujen laatua ja palveluja tarjoavien tarhaajien ammattitaitoa.

Mehiläistarhaajan matka pölytyspalvelujen tuottajaksi sisältää Alankomaissa kokemuksen kartuttamista ja koulutuksia.

Voisiko vastaavanlainen kurssi toimia Suomessa?

Suomen mehiläishoitajain liiton pölytyspalvelukartan mukaan pölytyspalveluja tarjoaa noin 150 mehiläistarhaajaa ympäri Suomen. Suomessa pölytyspalvelua tarjotaan kuitenkin tyypillisesti avomaaviljelmille. Jonkun verran mehiläisiä käytetään kasvutunneliviljelmien yhteydessä, mutta kasvihuonepölytyksessä käytetään tuontikimalaisia.

Niin sanotun sisätilapölytyksen tarpeen odotetaan kasvavan. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan tunneliviljeltyjen marjojen viljelypinta-ala on viisinkertaistunut ja marjojen viljely kasvihuoneissa on yli kaksinkertaistunut seitsemässä vuodessa.

Mehiläistarhaajille suunnattu koulutus, jossa perehdytään kasvihuone- ja tunneliviljelmien pölyttämiseen voisi hyvinkin toimia myös Suomessa. Koulutus pitäisi räätälöidä Suomeen sopivaksi niin, että siinä otetaan huomioon muun muassa Suomessa käytössä olevien kasvihuoneiden ja tunnelien koko ja niissä kasvavien hyönteispölytteisten kasvien erityisominaisuudet sekä mehiläisten hoito huomioiden mehiläisten talvehtimiskierron ja kasvien pölytystarpeen ajoittuminen kasvihuoneissa ja kasvutunneleissa.

Voit lukea koko benchmarking-matkan matkaraportin täältä.

Anna-Maria Borshagovski, SML, KPKP-hankkeen projektipäällikkö