Mehiläiset soveltuvat suojattujen tilojen pölytykseen: pölytyskokeen 2023 tuloksia
Hankkeen mehiläisasiantuntija Claude Flener tutkii kasvutunnelin mehiläispesää. Kuva: Anna-Maria Borshagovski
Teimme kesällä 2023 alustavia pölytystestejä mehiläisillä Järvenkylän puutarhalla Sauvossa. Veimme mehiläispesiä kasvihuoneeseen ja kasvutunneliin pölyttämään jatkuvasatoista mansikkaa ja seurasimme pesien kehittymistä ja käyttäytymistä sekä sadon määrää ja laatua. Tulokset lupailevat hyvää mehiläisten pölytyskäytölle kasvihuoneissa ja kasvutunnelissa ainakin mansikalla. Kattavampi raportti kokeesta tulee myöhemmin.
Kuinka koe tehtiin
Käytössämme oli 2 400m2 suuri kasvihuone ja 14 440 m2 suuri kasvutunneli Järvenkylä Oy:n puutarhalla Sauvossa. Näissä tiloissa tuontikimalaiset ovat pölyttäneet mansikat aikaisempina vuosina. Lisäksi kasvutunneliin on päässyt mehiläisiä lähiympäristössä olevista pesistä tunneleiden ollessa auki. Kokeessa kasvihuoneessa oli kaksi mehiläispesää huhtikuusta syyskuuhun ja kasvutunnelissa kolme pesää toukokuusta syyskuuhun (Langstroth-malli, yksi pesäosasto läpi koko koeajan). Tunneleissa käytettiin myös kimalaispesiä varmistamassa pölytystä muutaman ensimmäisen viikon ajan.
Pesät tarkastettiin säännöllisesti. Mehiläisten kuntoa ja käyttäytymistä arvioitiin, niiden sikiöinnin kehitystä seurattiin ja niille annettiin tarvittaessa lisäruoaksi sokerivettä. Pesät vaihdettiin koejakson aikana kahdesti. Heikentyneet pesät vietiin ulos muutaman kilometrin päähän toipumaan ja kasvamaan. Näin toimivat kasvihuoneissa myös alankomaalaiset mehiläistarhaajat, joille mehiläisten käyttö suljetuissa tiloissa on arkipäivää.
Kesän mittaan tunneleissa käytiin tekemässä pölyttäjälaskentoja, ja pesistä kerättiin siitepölyä. Etenkin kasvutunnelipesien siitepölyn alkuperäkasvit on tarkoitus analysoida, jotta voidaan selvittää, kuinka paljon mehiläiset ovat käyneet pölyttämässä mansikkaa.
Mansikkaa poimittiin yrittäjän toimesta toukokuusta syyskuuhun. Kerätty sato punnittiin ja siitä laskettiin 1. ja 2. luokan mansikoiden osuudet kokonaissadosta.
Mehiläispesä kasvihuoneessa. Kuva: Järvenkylä Oy
Mehiläiset kasvattivat satoa ja paransivat sen laatua
Sekä kasvihuoneessa että tunnelissa kokonaissato oli edellisvuotta suurempi eli mehiläisillä saatiin suurempi sato kuin kimalaisilla (Kuvaaja 1). 1. luokan marjan osuus oli suurempi ja 2. luokan marjan osuus pienempi mehiläisillä verrattuna kimalaisilla saatuun satoon. Myyntikelvottomien (homehtuneet, kukkavioittuneet) osuus oli viime vuotta pienempi kasvihuoneessa, mutta suurempi tunnelissa. Puutarhuri Jari Suominen kuitenkin arvioi, että myyntikelvottomista vain alle prosentti syntyi eläinten aiheuttamien kukkavioitusten takia ja loput vei poikkeuksellisista sateista ja kosteudesta johtuva mansikoiden homehtuminen. Myös pitkä hallakausi kokeen alussa vaikutti satoon tunneleissa.
Kuvaaja 1. Kasvihuoneesta saatu mansikkasato vuosina 2022 ja 2023. Sato on luokiteltu 1. luokan ja 2. luokan mansikoihin sekä myyntikelvottomiin.
”Vuodet eivät ole veljeksiä”, sanoi Suominen. On tyypillistä, että vuosien välillä on vaihtelua sadon määrässä ja laadussa. Onneksi puutarhalla on kaksi muuta kasvutunnelia (tunneli A ja tunneli C), joissa käytettiin pölyttäjinä kimalaisia normaaliin tapaan. Koetunnelista (tunneli B) saatuja tuloksia onkin syytä verrata näiden tunneleiden tämän vuoden satoon. Koska tunnelit ovat kaikki eri kokoisia keskenään, satotulokset on suhteutettava pinta-alaan.
Pinta-alaan suhteutettuna koetunnelin satomäärä oli pienempi kuin kimalaisilla pölytettävän tunnelin A satomäärä, mutta suurempi kuin tunnelin C satomäärä (Kuvaaja 2). Koetunnelissa saatiin suurempi 1. luokan mansikoiden osuus koko sadosta kuin muissa tunneleissa (Kuvaaja 3). Vastaavasti 2. luokan osuus oli myös pienempi koetunnelissa kuin muissa tunneleissa. Myyntikelvottomien osuus oli suurempi kuin tunnelissa A, mutta pienempi kuin tunnelissa C.
Kasvihuoneessa mehiläiset toimivat siis erittäin hyvin, ja kasvutunnelissa ne toimivat vähintäänkin yhtä hyvin kuin kimalaiset. Puutarhuri oli niin tyytyväinen, että aikoo jatkossa korvata kimalaiset mehiläisillä.
Kuvaaja 2. Tunneleista saadut kokonaissadot suhteutettuna pinta-alaan vuodelta 2023. Koetunnelin kokonaissato oli kooltaan kahden kontrollitunnelin sadon väliltä. Tunneli B toimi koetunnelina.
Kuvaaja 3. Tunneleiden sadot vuodelta 2023. Sadot on luokiteltu 1. ja 2. luokan marjoihin sekä myyntikelvottomiin. Tunneli B toimi koetunnelina.
Mehiläisten käytöstä saatiin kokemusta ja menetelmäideoita
Huolena oli, miten mehiläiset käyttäytyisivät suljetuissa tiloissa ja heikkenisivätkö pesät liikaa. Myös yleisesti seinämateriaalina käytetty polykarbonaattimuovi kasvihuoneissa ja kasvutunneleissa voi haitata mehiläisten suunnistamista ja siten pölytystyötä. Kokeessa mehiläisten ei kuitenkaan havaittu harhailevan katossa yksittäisiä yksilöitä lukuun ottamatta. Vasta kesän päätyttyä ja syksyn kylmempien kelien saapuessa mehiläisiä nähtiin hieman enemmän tunnelin katossa.
Mehiläispesät pysyivät koko kesän melko pieninä. Sikiökakkujen määrä pesää kohden vaihteli kahden ja viiden välillä ja mehiläiset miehittivät kolmesta seitsemään kakkuväliä kokeen aikana. Pesien vaihto toi aina vahvistusta pölytykseen, ja Suominen arvioikin, että pesiä voisi vaihtaa useammin. Jatkokokeita pesien koon vaikutuksista satoon tarvitaan lisää, mutta voi olla, että pienet pesät tai jaokkeet riittäisivät pölyttämään mansikkaa koepaikkojen kokoisissa tiloissa.
Pesien heikkenemisen takana voi olla erilasia syitä. Jos tunnelin pölykarbonaattimuovi on haitannut mehiläisten suunnistusta, on niiden paluu omaan pesään voinut estyä. Kasvihuoneessa heikkenemisen takana on todennäköisesti ollut myös se, etteivät mehiläiset ole päässeet helposti hakemaan lisäravintoa ulkopuolelta ja ovat siten olleet niukasti ruokaa tarjoavan mansikan varassa. Pesien heikkenemiseen vaikutti myös niiden hoito. Alun perin hoitotyöhön saadut kokeneet hoitajat joutuivat perumaan saapumisensa, ja tilalle saatiin lyhyellä varoitusajalla Suomen olosuhteissa kokemattomampi tarhaaja.
Positiivinen seuraus pesien heikosta kehittymisestä tai heikkenemisestä oli se, ettei parveilun vaaraa ollut.
Loppukesän kauniit säät hellivät kokeiden tekijöitä viimeisellä tarkistuskäynnillä. Kuva: Anna-Maria Borshagovski
Huomioitavaa ja tulevaisuuden näkymiä
Kokeen kohdekasvi oli jatkuvasatoinen mansikka, jota viljelee muutama yritys Suomessa. Jatkuvasatoisella mansikalla satokausi on pidempi kuin tyypillisemmällä mansikalla, minkä takia pölytyskokeen kesto oli niin pitkä.
Koska puutarhalla ei ollut kontrollina toista kasvihuonetta, jossa pölytys olisi voitu tehdä kimalaisilla, kasvihuoneen satotulosten tarkastelussa ei pystytä sulkemaan pois potentiaalista vuosien välistä vaihtelua ja sen aiheuttamaa kasvua sadon määrässä ja laadussa. Lisäksi kasvihuoneessa oli erilainen taimiaineisto ja lannoiteresepti sekä korkeampi ilmankosteus kuin edellisvuonna. Jatkokoeita tarvitaan osoittamaan mehiläisten vaikutus sadon kasvuun ja paranemiseen. Puutarhurin mukaan satotulos ja mehiläisten toiminta kasvihuoneessa ovat kuitenkin olleet niin hyviä sekä kasvihuoneessa että kasvutunnelissa, että hän on todennut mehiläisten riittävän pölytykseen.
Näiden kokemustemme pohjalta hankkeessa ryhdytään suunnittelemaan ensi kesän kokeita. Luvassa on muun muassa mehiläsiten aktivoitumisen testaamista kasvihuoneissa maaliskuun ensimmäistä pölytystarvetta varten sekä mehiläisten kasvinsuojeluaineiden levityksen testaamista kasvihuoneissa ja tunneleissa.
Teksti: Anna-Maria Borshagovski, SML ry, KPKP-hankkeen projektipäällikkö