Havaintotarhaus

Havaintotarhaajat ovat aktiivisia ja kokeneita tarhaajia, jotka seuraavat suunnitelmallisesti yhteiskuntia yhdellä koetarhallaan. SML kerää tiedot ja ne kootaan yhteen. Tulokset auttavat kehittämään mehiläistarhausta Suomessa niin, että mehiläistarhaus on ammattilaisille kannattava toimiala ja pientarhaajille hyödyllinen, mielenkiintoinen ja palkitseva harrastus. Tähän päästään kehittämällä varroan torjuntaa,  jalostamalla paremmin Suomen oloihin sopeutuneita mehiläiskantoja sekä seuraamalla sadon kertymistä ja alan kannattavuutta.

Tarhaaja voi olla mukana yhdessä tai useammassa ryhmässä oman aktiivisuutensa mukaisesti. Havaintotarhaajat on jaoteltu toiminnan mukaan neljään ryhmään:

1. Vaakapesätarhaajat

2. Varroatarkkailijat

3. Jalostusarvostelijat

4. Kannattavuuslaskijat

Haluatko olla mukana kehittämässä Suomen mehiläistarhausta havaintotarhaajana? Ota yhteyttä vaakapesä ja kannattavuusasioissa Anneli Saloseen, anneli.salonen(at)hunaja.net  tai varroa- ja jalostusarvosteluasioissa Maritta Martikkala, maritta.martikkala(at)hunaja.net

Vaakapesätarhaajat

Vaakapesätarhaajat seuraavat yhden tai useamman yhteiskunnan painon kehitystä koko satokauden ajan. Osa tarhaajista seuraa painoa läpi vuoden. Tarkkailuvaa’at on sijoitettu kattavasti eri puolille Suomea. Vaakalukemat kirjataan SML:n vaakapesäsivustolle, josta kaikki tarhaajat voivat halutessaan seurata sadon kertymistä eri puolilla Suomea. SML:llä on pari kymmentä vaakaa ja lisäksi sivustolla on mukana pari kymmentä tarhaajaa, joilla on omia vaakoja. Tarhaajat seuraavat myös säätä ja satokasvien kukintoja ja kirjaavat ne mahdollisuuksien mukaan. Pesien painoissa tapahtuvat muutokset auttavat tarhaajia ennakoimaan hoitotoimia.

Vaakapesätarkkailijoiden materiaalit löydät täältä. Salasanan saa ottamalla yhteyttä Maritta Martikkalaan: maritta.martikkala(at)hunaja.net tai 050 303 0890.

Varroatarkkailijat

Varroatarkkailija valitsee yhden tarhoistaan, jossa vähintään neljä mielellään 6-8 yhteiskuntaa, seurantatarhaksi. Yhteiskuntien hyvinvointia ja varroamääriä seurataan tarkasti. Kevään punkkimäärä on usein niin pieni, että esimerkiksi pölysokeritestillä tulos on usein nolla. Erityisesti ennen elokuun torjuntaa määritetään torjuntaa edeltävä varroapunkin lähtötaso. Myöhäissyksyn oksaalihappokäsittelyn aikaan lasketaan käsittelyllä putoavat punkit, jotta tiedetään mahdollinen kevättorjunnan tarve.

Varroatarkkailijat jakaantuvat erilaisiin ryhmiin, joissa kokeillaan varroatorjunnan eri menetelmiä. Yhdessä ryhmässä käytetään nykyisin käytössä olevaa torjuntakonseptia, jotta voidaan seurata torjunnan toimivuutta ja mahdollista tehon muutosta. Yksi ryhmä poistaa äärimmäisen tehokkaasti kuhnureita ja kokeilee yhtä aikaa pienempää kennokokoa.  Lisäksi yhdessä ryhmässä kokeillaan erilaisia mehiläisille hellävaraisempia elokuun torjuntamenetelmiä. Keski-Euroopassa tutkimuksissa hyviä tuloksia saatua sikiökatkos-menetelmää tullaan myös kokeilemaan Suomen oloihin soveltuvana muunnoksena.

Varroatarkkailijoiden materiaalit löydät täältä. Salasanan saa ottamalla yhteyttä Maritta Martikkalaan: maritta.martikkala(at)hunaja.net tai 050 303 0890.

Jalostusarvostelijat

Jalostusarvostelun avulla tuetaan ja autetaan Suomen emonkasvattajia jalostamaan omia mehiläiskantoja ja mahdollisia linjoja paremmiksi. Samalla kehitetään ja parannetaan koko Suomen mehiläisainesta ja luodaan edellytykset kotimaisten laadukkaiden emojen tuotannolle. Kaikki tulokset kirjataan ylös ja ne viedään Beebreed.eu -tietokantaan, jossa emolinjojen jalostusarvot määritetään.

Jalostusarvostelijat ottavat tarkkailutarhalleen vähintään kahdeksan sisarusemoa. Neljä sisarusemoa on yhden kannan sisaremoja ja toiset neljä jonkun toisen. Yhteiskunnat perustetaan tasavahvoina jaokkeina viimeistään heinäkuun puolivälissä ja hoidetaan oman hoitotavan mukaisesti kuitenkin niin, että yhteiskuntia ei saa missään vaiheessa vahvistaa tai heikentää jonkun toisen yhteiskunnan mehiläisillä tai sikiöillä.

Yhteiskuntien toiminnasta pidetään tarkka kirjanpitoa ja tulokset kerätään ja kirjataan Beebreed.eu järjestelmään jalostusarvojen laskemiseksi. Aikanaan kuka tahansa tarhaaja voi järjestelmästä etsiä omilla valintakriteereillä sopivaa emonkasvattajaa. Jalostustyö on pitkäjänteistä ja aikaa vievää työtä, mutta tällä toiminnalla pyritään tukemaan ja nopeuttamaan emonkasvattajan työtä.

Jalostusarvostelijoiden materiaalit löydät täältä. Salasanan saa ottamalla yhteyttä Maritta Martikkalaan: maritta.martikkala(at)hunaja.net tai 050 303 0890.

Kannattavuuslaskijat

Kannattavuuslaskennan avulla saadaan tietoa mehiläistarhauksen kannattavuudesta elinkeinona. Tarhaajat kirjaavat ylös kaikki tulot ja menot ja eritysesti tarhaajan käyttämät työtunnit. Kannattavuuslaskentaan liittyvältä uudelta tarhaajalta kartoitetaan alussa kaikki koneet ja kalusto. Toimintaa tehdään yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa.

Kannattavuuslaskijoiden materiaalit löydät täältä.