• Suomi
  • Svenska
Suomen Mehiläishoitajain Liitto
  • Liitto
    • Ajankohtaista
    • Organisaatio
    • Paikallisyhdistykset
    • Hankkeet
    • Lausunnot
    • Tiedotteet ja uutiset
    • Liity jäseneksi
    • Verkkokauppa →
    • Kirjaudu jäsensivuille
  • Mehiläistarhaus
    • Koulutus ja kurssit
    • Minustako mehiläistarhaaja?
    • Mehiläishoitajan velvollisuudet viranomaisille
    • Hunajan ja muiden mehiläistuotteiden tuotanto
    • Karhut
    • Mehiläistaudit
    • Emonkasvatus ja jalostaminen
    • Neuvojan ajankohtaistunti
    • Havaintotarhaus
    • COLOSS-talvitappiokysely
    • Mehiläinen-lehti ja muut painotuotteet
    • Kouluttajat
  • Hunaja
    • Tietoa hunajasta
    • Muut mehiläistuotteet
    • Tarhamehiläinen ja muut pölyttäjät
    • Hunajaiset reseptit
  • Pölytys
    • Mehiläistarhaajalle
    • Viljelijälle
    • Viljelijät ja pölytyspalvelun tarjoajat kartalla
    • Lisämateriaalia pölytyksestä ja pölytyspalvelusta
    • Biologinen torjunta mehiläisten avulla
    • Mehiläisten ravintokasvit
  • Kysy meiltä
    • Medialle
    • Havaitsitko mehiläisparven?
    • Ota yhteyttä
  • Click to open the search input field Click to open the search input field Search
  • Menu Menu

Mehiläismyrkyn kerääminen ja käsittely

Mehiläismyrkky on yksi mehiläispesän tuotteista. Mehiläiset käyttävät sitä puolustaessaan yhteiskuntaansa nisäkkäiltä ja linnuilta. Myrkkyä erittyy mehiläisten myrkkyrakosta ja se siirtyy pisteimen kautta mehiläisille uhkan aiheuttavaan eläimeen. Nuorissa mehiläisissä ei ole myrkkyä, vaan sitä alkaa erittyä myrkkyrauhaseen, kun mehiläinen alkaa syödä siitepölyä. Mehiläisen täydessä myrkkyrakossa on 0,3 mg myrkkyä.

Mehiläismyrkky on kirkasta, hieman hapanta nestettä, jolla on voimakas, karvas maku. Myrkky kuivuu nopeasti vaaleaksi, kristallimaiseksi jauheeksi. Mehiläismyrkky on kemiallisesti monimutkainen aineiden yhdistelmä.  Myrkky sisältää useita kymmeniä erilaisia aineita. Yleisimpänä aineosana on melittiini ja fosfolipaasi.

© Lauri Ruottinen

Kun mehiläinen pistää

  • Pistin ja myrkkyrauhanen irtoavat mehiläisen takaruumiista ja mehiläinen kuolee jonkin ajan kuluttua
  • Pistin painuu syvemmälle ihoon pistimessä olevan rakenteen avulla
  • Pistokohta turpoaa ja punoittaa. Usein turvotus voi olla runsastakin
  • Pari seuraavaa päivää pistokohta saattaa kutista runsaasti
  • Pistot silmiin tai suun alueelle ovat vaarallisia
  • Jos lapsi saa yli 50 piikkiä tai aikuinen yli 100 piikkiä, on tilanne vaarallinen ja täytyy hakeutua hoitoon

Mehiläismyrkkyallergia

Jotkut ihmiset voivat olla allergisia mehiläismyrkylle, jolloin pistos voi aiheuttaa anafylaktisen reaktion. Anafylaktinen reaktio alkaa suun, huulien ja kurkun kutinalla ja kihelmöinnillä ja ympäri kehoa voi esiintyvä nokkosihottumaa. Kun suun limakalvot turpoavat, voi tulla jopa nielemis- tai hengitysvaikeuksia tai astmatyyppinen reaktio, jolloin hengitysvaikeudet pahenevat.

Anafylaksia voi vaikuttaa myös verenkiertoon ja iho voi olla kalpea, kylmä ja hikinen. Sydämen syke (pulssi) nousee verenpaineen laskiessa ja henkilö voi pyörtyä. Muita anafylaksian oireita ovat kalpea, kylmä ja hikinen iho, pyörtyminen mahakipu, oksentelu, ripuli, lihaskouristukset ja voimakas väsymys (letargia)

Allergisen reaktion hoito

Jos epäilet anafylaktista reaktiota, soita välittömästi yleiseen hätänumeroon 112, sillä silloin tarvitaan nopeaa ammattiapua. Henkilön tila voi huonontua nopeasti ja muuttua hengenvaaralliseksi.

Mehiläismyrkyn hyödyntäminen ja kerääminen

Mehiläismyrkky on voimakkain lääke kaikista mehiläistuotteista. Sillä on eniten biologisia vaikutuksia ja siksi sitä voidaan hyödyntää erilaisiin tarkoituksiin. Sitä käytetään esimerkiksi mehiläismyrkkyallergian siedätyshoidoissa, apiterapia hoidoissa ja kosmeettisissa tuotteissa. Siksi mehiläismyrkyn keräämiseen on kehitetty erilaisia keräimiä.

Milloin myrkkyä kerätään

  • Kesällä; mitä lämpimämpää, sen enemmän myrkkyä
  • Iltapäivällä, illalla tai yöllä; huomioitava vihaisten mehiläisten aiheuttama haitta ympäristölle
  • 10-14 päivän välein samasta pesästä

Miten kerääminen vaikuttaa mehiläisyhteiskuntaan:

  • jonkun verran työmehiläisiä kuolee
  • vähensi hiukan toukkien määrää ja peitettyä hunaja-alaa
  • ei vaikuta yhteiskunnan vahvuuteen
  • keruu ei vaikuta pesän talvehtimiseen

Mehiläismyrkyn keräämisestä ja keräimistä

Lyhyt ohje mehiläismyrkyn keräämisestä ja ja hyödyntämisestä

Opetusvideo mehiläismyrkyn keräämisestä

Mehiläismyrkyn keräimet

Myrkyn kerääminen Sari Mikkola

Anneli Salonen esitys myrkyn keräämisestä talvipäivillä 2020 (775 kB)

Onko mehiläismyrkky erilaista kuin ampiaisten myrkky: Eri hyönteisten myrkystä

Myrkkykeräin pesän lentoaukolla. © Sari Mikkola

  • Koulutus ja kurssit
  • Minustako mehiläistarhaaja?
  • Mehiläishoitajan velvollisuudet viranomaisille
  • Hunajan ja muiden mehiläistuotteiden tuotanto
    • Hunaja ja sen pakkaaminen
      • Käsittele hunaja oikein
        • Hunajan kosteus
        • Lämpö vanhentaa hunajaa
        • Kiteytä hunaja hienokiteiseksi
      • Hunajan pakkausmerkinnät
        • Hunajapakkausten punnitseminen
    • Hunajan markkinointi ja myynti
    • Hyvää Suomesta -merkki
    • Kuningatar-hunaja
    • Lajihunajat
    • Luomuhunajan tuotanto
    • Hunajan arviointi
    • Hunajavalmisteet
    • Muiden mehiläispesän tuotteiden kerääminen
      • Propoliksen kerääminen
      • Siitepölyrakeiden kerääminen
        • Siitepölyn pakkausmerkinnät
      • Pergan kerääminen
      • Emomaidon kerääminen
      • Mehiläismyrkyn kerääminen
      • Mehiläisvahan käsittely
      • Kuhnuritoukat
      • Mehiläistuotteet: ravintolisiä vai elintarvikkeita
      • Kosmetiikan valmistuksesta
  • Karhut
    • Ilmoita karhuvahingosta
    • Karhuvahinkokartta
    • Mitä teet kun karhu on käynyt tarhalla?
    • Aitausohjeet mehiläistarhoille
    • Ohjeita mehiläistarhaajille karhun kohtaamisessa
  • Mehiläistaudit
    • Esikotelomätä (EKM)
      • EKM-saneerausohjeet
    • Varroapunkki
    • Nosema
    • Toukkamätä
    • Kalkkisikiö
    • Pieni pesäkuoriainen
    • Tropilaelaps-punkki
    • Vahakoisa
  • COLOSS-talvitappiokysely
  • Vaakapesät
  • Neuvojan ajankohtaistunti
    • Ajankohtaistuntien nauhoitteet
    • Yrittäjyys-luentosarja
  • Ammattitarhaus
  • Havaintotarhaus
    • Havaintotarhaajien materiaalit
      • Jalostusarvostelu
      • Varroatarkkailu
        • HIVE CLEAN -RYHMÄ
        • Sikiökatkosryhmä
      • Ohjeita SML:n pesävaakojen käyttäjille
    • Kannattavuuslaskenta
  • Mehiläinen-lehti ja muut painotuotteet
    • Mehiläinen-lehti
    • Tiedotus- ja markkinointimateriaali
    • Verkkokauppa
  • Kouluttajat
    • SML:n kouluttajat
    • Koulutusmateriaalit
      • Emonkasvatus ja jalostaminen
        • Varroaa kestävän mehiläisen jalostustyö
      • Oppikirja oppitunti 1
  • Mehiläisalan tutkimus

YHTEYSTIEDOT

Ullanlinnankatu 1 A 3
00130 Helsinki

puhelin:
010 387 4770

sähköposti: sml(at)hunaja.net

Tietosuojaselosteet

ARKISTO

Tarhaajatiedotteet
Uutiset
Hankkeet

SOSIAALINEN MEDIA

Facebook-ryhmä
Facebook-sivu
Facebook-profiili
Youtube

© Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry
  • Link to Youtube
  • Link to Facebook
Scroll to top Scroll to top Scroll to top