Mehiläisalan tutkimus Suomessa
Mehiläisalan tutkimusta Suomessa tekevät Luonnonvarakeskus ja yksittäiset tutkijat eri yliopistoissa. Suomen mehiläishoitajain liitolla ei ole omaa tutkimustoimintaa. Liitto avustaa kuitenkin tutkijoita tarvittaessa esim. näytteiden hankinnassa ja yhteydenpidossa mehiläishoitajiin.
17.11.2022 pidetyn tutkijatapaamisen esitykset
Lotta Fabricius Kristiansen: Co-operation between beekeepers and researchers in Sweden (Esityksen voi pyytää Anneli Saloselta)
Anneli Salonen: Tutkijatapaamisen asioita
Mehiläisiin liittyviä tutkimusaiheita
SML:n esittämiä tutkimusaiheita.
Hunaja ja mehiläistuotteet
- suomalaiset lajihunajat ja niiden ominaisuudet; tarvitaanko hunajadirektiiviin lisäystä niiden osalta
- mehiläisten keräämien siitepölyrakeiden/pergan vaikutus naisten vaihdevuosioireisiin
- kuhnuritoukkien aminohappokoostumus
Luomuhunajan tuotanto
- mitä jäämiä tavanomaiselta marjaviljelmältä jää hunajaan
Pölytys
- tulossa Kotimaisia pölyttäjiä kaupallisille puutarhaviljelmille -hankkeen pölytyskokeita keväällä/kesällä 2024 kimalaisilla ja tarhamehiläisillä
- miten voitaisiin tutkia luonnonpölyttäjien ja tarhamehiläisen suhdetta, kun ne esiintyvät samalla alueella
Mehiläisten taudit
- Eurooppalaisen toukkamädän levinneisyys ja taudinaiheuttajan (Melissococcus plutonius) eri kantojen esiintyvyys (+ yhteys taudinaiheuttamiskykyyn ja saneerauksen onnistumiseen)
- Varroa destructorin haplotyyppien esiintyminen Suomessa ja suhde varroamääriin yhteiskunnassa sekä talvikuolleisuuteen
Talvitappiot
- sääolosuhteiden ja satokertymien vaikutus talvikuolleisuuteen pystyisikö talvikuolleisuutta ennustamaan esimerkiksi edellisen kevään, kesän tai syksyn sääolosuhteilla ja myös sadon kertymisellä? Vaakapesätilastoja ja talvitappioita voisi hyödyntää)
Mehiläisten jalostaminen
- Lundenin varroaa sietävän kannan ominaisuudet (miksi pärjää punkin kanssa?)
- Miten ominaisuudet leviävät / periytyvät Lundenin oman projektin avulla (kantapesiä eri puolille maata, sopimusemonkasvatus, vapaa paritus)
Suomalaisen mehiläisen geenit
- joko Suomessa on oma mehiläiskanta?
Opinnäytetöiden aiheita
SML tarjoaa eri oppilaitoksille mehiläisalaan liittyviä opinnäytetöiden aiheita.
Mehiläisten biologia
- Kuinka monta vahinkoa yksi karhu aiheuttaa mehiläistarhoilla? Montako vahinkokarhua Suomessa on? Karhukannan kehittymisen vaikutus karhuvahinkoihin mehiläistarhauksessa.
- Varroapunkin esiintyminen ja populaation kehittyminen kesän aikoja eri tarhoilla, torjunnan vaikutus ja vaikutus talvehtimiseen
Mehiläishoidon tilastot
- Kymmenen vuoden ajalta kerättyjen vaakapesätietojen perusteella koota tietoa eri kesien sadosta
Mehiläishoidon laitteet
- Erilaisia vaihtoehtoja mehiläispesävaaoista ja miten niistä voidaan kerätä tietoa nettiin
- Siitepölykeräinten mallit ja saatavuus selvitys ja keruukoe kesällä 2023, voidaan yhdistää Insignia hankkeen tehtäviin
Kimalaisten tuotanto
- Tunnistetaan maahan tuotujen pakettikimalaisten käytön riskit ja miten riskejä voidaan ehkäistä
- Selvitys mehiläisten käytöstä kasvihuoneissa ja kasvutunneleissa maailmalla ja Suomessa
- Kimalaisten kasvattaminen luonnonkimalaisista tai Kotoperäisten kimalaislajien soveltuvuus kaupalliseen kasvatukseen. Sisältää käytännön työskentelyä kimalaisten kanssa
- Selvitys + ohjeet pölyttäjien kanssa työskentelystä kasvihuoneissa ja kasvutunneleissa. ”Ohjeet turvalliseen kasvihuone- ja tunneliviljelytyöskentelyyn pölyttäjien kanssa”
- Kimalaiskasvatuksessa tarvittavat tilat ja laitteet
- Kimalaiskasvatuksen kannattavuus
Mehiläispesän tuotteet
- Kartoitus hunajan käytöstä haavahoidoista Suomessa ja käytännön ohjeet haavojen hoitoon
- Hunajan ja propoliksen käyttö eläinlääkinnästä esim. haavahoidoissa
- Kukkien ja yksikukkahunajien aromiyhdisteet
- Siitepölyn nauttimisen vaikutuksen naisten vaihdevuosivaivoihin
Mehiläisten genetiikka
- Suomen italialaisten mehiläisten genetiikka
- Eurooppalaisen toukkamädän eri kantojen geneettinen määrittäminen
Mehiläiset ja luonnon pölyttäjät
- Luonnonpölyttäjien ja tarhamehiläisten suhde/esiintyminen: tarvittaisiin kerättyä dataa kahdelta eri kesältä
- Helsingin kaupunki; kattotarhalla vierailevat luonnonpölyttäjät ja tarhamehiläisten vaikutus niihin. Helsingin kaupungin biologin ehdotus viherkatolla tehtävästä pölyttäjälaskennasta. Onko kilpailua luonnonpölyttäjien ja tarhamehiläisten kesken? Pitäisikö luonnonkukkien viherkattoon aina hankkia mehiläiset, jotta kasvit menestyisivät katolla vai toimiiko pelkästään villipölyttäjien turvin tai jopa paremmin?
Oma aihe mehiläisaiheiseen opinnäytetyöhän
Aihe voi liittyä:
- mehiläisten biologiaan, tauteihin ja tuholaisiin
- mehiläistuotteisiin: hunaja, siitepöly, perga, propolis, emomaito, mehiläismyrkky
- mehiläistarhauksen talouteen
- mehiläistuotteiden markkinointiin
- Ilmaston muutoksen vaikutus mehiläistalouteen
- pölytykseen