• Suomi
  • Svenska
Suomen Mehiläishoitajain Liitto
  • Liitto
    • Ajankohtaista
    • Organisaatio
    • Paikallisyhdistykset
    • Hankkeet
    • Lausunnot
    • Tiedotteet ja uutiset
    • Liity jäseneksi
    • Verkkokauppa →
    • Kirjaudu jäsensivuille
  • Mehiläistarhaus
    • Koulutus ja kurssit
    • Minustako mehiläistarhaaja?
    • Mehiläishoitajan velvollisuudet viranomaisille
    • Hunajan ja muiden mehiläistuotteiden tuotanto
    • Karhut
    • Mehiläistaudit
    • Emonkasvatus ja jalostaminen
    • Neuvojan ajankohtaistunti
    • Havaintotarhaus
    • COLOSS-talvitappiokysely
    • Mehiläinen-lehti ja muut painotuotteet
    • Kouluttajat
  • Hunaja
    • Tietoa hunajasta
    • Muut mehiläistuotteet
    • Tarhamehiläinen ja muut pölyttäjät
    • Hunajaiset reseptit
  • Pölytys
    • Mehiläistarhaajalle
    • Viljelijälle
    • Viljelijät ja pölytyspalvelun tarjoajat kartalla
    • Lisämateriaalia pölytyksestä ja pölytyspalvelusta
    • Biologinen torjunta mehiläisten avulla
    • Mehiläisten ravintokasvit
  • Kysy meiltä
    • Medialle
    • Havaitsitko mehiläisparven?
    • Ota yhteyttä
  • Click to open the search input field Click to open the search input field Search
  • Menu Menu

Nosema

Nosema on mehiläisten suolistotauti, jonka aiheuttaa nykyisin sieneksi luokiteltu mikrobi Nosema apis tai Nosema ceranae. Tauti heikentää yhteiskunnan yleiskuntoa. Suolistossa itiö muuttuu kasvulliseksi muodoksi, joka tunkeutuu limakalvon soluun. Nosema muuttaa limakalvoa niin, että ravintoa saadakseen mehiläinen joutuu syömään enemmän. Mitä enemmän mehiläinen syö, sitä enemmän kuona-aineita kertyyn ja suolisto täyttyy nopeasti.

Nosema-itiöt leviävät pesässä helposti koko yhteiskuntaan etenkin pitkän kylmän kevään aikana. Tällöin sairastunut mehiläisen on pakko ulostaa pesään jo kevättalvella ennen puhdistuslentoa. Pesä tahriintuu ulosteista ja ulosteessa olevien itiöiden kautta infektio leviää erittäin nopeasti. Aikainen kevät ja kesäkausi helpottavat taudin oireita, koska tällöin sairastuneet mehiläiset pääsevät ulos ulostamaan eikä tauti leviä kaikkiin mehiläisiin.  Yhteiskunta harvoin menehtyy nosemaan, vaikka riittävän voimakkaan infektion ja pitkän kevään yhdistelmä voi  johtaa tappioon.

Noseman voi sekoittaa joskus keväällä mehiläisiä vaivaavaan ripuliin eli vatsuriin. Kevätripuli johtuu talven jälkeen täyttyneestä suolesta ja suolen sisällön pehentämiseen ja edelleen tyhjentämiseen tarvittavan veden puutteesta. Nosema ei myöskään aina ole talvitappion syy, vaikka pesästä löytyy myös ulostetahroja. Hyvin usein heikentynyt ja kuollut yhteiskunta on ulostanut ennen kuolemaansa pesään.

Noseman oireita

  • voimakkaasti tahriintunut kalusto
  • keväällä kunnassa on vain nuoria mehiläisiä (vanhat ovat kuolleet ennen aikojaan)
  • yhteiskunta on keväällä todella heikko ilman näkyvää syytä

Noseman hoito

Nosemaa on aiemmin hoidettu antibiooteilla, jotka ovat nykyisin kiellettyjä. Nosema ei kuitenkaan ole ongelma, jos yhteiskunta on vahva ja hoitokäytännöt hygieeniset. Hyvään hoitotapaan kuuluu, että kakustoa uusitaan säännöllisesti vaihtamalla tummat kakut pohjukkeiksi. Nosemaitiöt ovat hyvin yleisiä ja vanhoissa talviruokakakuissa on aina jonkin verran itiöitä. Loppukesästä tai syksyllä annetut edellisen kevään vanhat ruokakakut lisäävät yhteiskunnan itiömäärää, joka voi kevättalvella koitua kohtalokkaaksi. Myös kuolleen pesän hyvältäkin näyttävät kakut samoin kuin ylimääräiset talviruokakakut sulatetaan ja vaha otetaan talteen. Ulostetahraiset kakut poistetaan aina pesästä samoin kuin tahriintuneet laatikot vaihdetaan ja puhdistetaan.

Moni asia yhdessä ja erikseen altistavat mehiläisiä nosemalle. Esimerkiksi homeentorjunta-aineiden ja muiden kasvinsuojeluaineiden yhdysvaikutusten on todettu lisäävän alttiutta sairastua nosemaan. Myös emoaines voi olla perimältään herkkää nosemalle eli emon vaihto voi auttaa.

Nosema voidaan määrittää laboratoriossa laskemalla mehiläisen takaruumista valmistetusta näytteestä nosemaitiöt. Merkittävä löydös on vasta 10-20 miljoonaa itiötä mehiläistä kohti.

Taudin ennaltaehkäisy

Lingottujen kakkujen jäetikkahöyrytys auttaa kaluston desinfioinnissa.

  • vahva yhteiskunta
  • lämmin tarhapaikka
  • hyvä emoaines
  • kakuston riittävä uusiminen
  • kuolleen yhteiskunnan ruokakakut tuhotaan
  • tahriintuneet kakut sulatetaan ja kalusto puhdistetaan
  • lingotut kakut käsitellään etikkahappokaasutuksella

Jääetikkahöyrytys auttaa kaluston desinfioinnissa. Jokaisen laatikon väliin asetetaan sanomalehteä, johon on imeytetty yksi desilitra jääetikkaa. Laatikot suljetaan tiiviisti muovisukkaan talveksi tai keväällä vähintään viikoksi +20 asteen lämpötilassa.

  • Koulutus ja kurssit
  • Minustako mehiläistarhaaja?
  • Mehiläishoitajan velvollisuudet viranomaisille
  • Hunajan ja muiden mehiläistuotteiden tuotanto
    • Hunaja ja sen pakkaaminen
      • Käsittele hunaja oikein
        • Hunajan kosteus
        • Lämpö vanhentaa hunajaa
        • Kiteytä hunaja hienokiteiseksi
      • Hunajan pakkausmerkinnät
        • Hunajapakkausten punnitseminen
    • Hunajan markkinointi ja myynti
    • Hyvää Suomesta -merkki
    • Kuningatar-hunaja
    • Lajihunajat
    • Luomuhunajan tuotanto
    • Hunajan arviointi
    • Hunajavalmisteet
    • Muiden mehiläispesän tuotteiden kerääminen
      • Propoliksen kerääminen
      • Siitepölyrakeiden kerääminen
        • Siitepölyn pakkausmerkinnät
      • Pergan kerääminen
      • Emomaidon kerääminen
      • Mehiläismyrkyn kerääminen
      • Mehiläisvahan käsittely
      • Kuhnuritoukat
      • Mehiläistuotteet: ravintolisiä vai elintarvikkeita
      • Kosmetiikan valmistuksesta
  • Karhut
    • Ilmoita karhuvahingosta
    • Karhuvahinkokartta
    • Mitä teet kun karhu on käynyt tarhalla?
    • Aitausohjeet mehiläistarhoille
    • Ohjeita mehiläistarhaajille karhun kohtaamisessa
  • Mehiläistaudit
    • Esikotelomätä (EKM)
      • EKM-saneerausohjeet
    • Varroapunkki
    • Nosema
    • Toukkamätä
    • Kalkkisikiö
    • Pieni pesäkuoriainen
    • Tropilaelaps-punkki
    • Vahakoisa
  • COLOSS-talvitappiokysely
  • Vaakapesät
  • Neuvojan ajankohtaistunti
    • Ajankohtaistuntien nauhoitteet
    • Yrittäjyys-luentosarja
  • Ammattitarhaus
  • Havaintotarhaus
    • Havaintotarhaajien materiaalit
      • Jalostusarvostelu
      • Varroatarkkailu
        • HIVE CLEAN -RYHMÄ
        • Sikiökatkosryhmä
      • Ohjeita SML:n pesävaakojen käyttäjille
    • Kannattavuuslaskenta
  • Mehiläinen-lehti ja muut painotuotteet
    • Mehiläinen-lehti
    • Tiedotus- ja markkinointimateriaali
    • Verkkokauppa
  • Kouluttajat
    • SML:n kouluttajat
    • Koulutusmateriaalit
      • Emonkasvatus ja jalostaminen
        • Varroaa kestävän mehiläisen jalostustyö
      • Oppikirja oppitunti 1
  • Mehiläisalan tutkimus

YHTEYSTIEDOT

Ullanlinnankatu 1 A 3
00130 Helsinki

puhelin:
010 387 4770

sähköposti: sml(at)hunaja.net

Tietosuojaselosteet

ARKISTO

Tarhaajatiedotteet
Uutiset
Hankkeet

SOSIAALINEN MEDIA

Facebook-ryhmä
Facebook-sivu
Facebook-profiili
Youtube

© Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry
  • Link to Youtube
  • Link to Facebook
Scroll to top Scroll to top Scroll to top