• Suomi
  • Svenska
Suomen Mehiläishoitajain Liitto
  • Liitto
    • Ajankohtaista
    • Organisaatio
    • Paikallisyhdistykset
    • Hankkeet
    • Lausunnot
    • Tiedotteet ja uutiset
    • Liity jäseneksi
    • Verkkokauppa →
    • Kirjaudu jäsensivuille
  • Mehiläistarhaus
    • Koulutus ja kurssit
    • Minustako mehiläistarhaaja?
    • Mehiläishoitajan velvollisuudet viranomaisille
    • Hunajan ja muiden mehiläistuotteiden tuotanto
    • Karhut
    • Mehiläistaudit
    • Emonkasvatus ja jalostaminen
    • Neuvojan ajankohtaistunti
    • Havaintotarhaus
    • COLOSS-talvitappiokysely
    • Mehiläinen-lehti ja muut painotuotteet
    • Kouluttajat
  • Hunaja
    • Tietoa hunajasta
    • Muut mehiläistuotteet
    • Tarhamehiläinen ja muut pölyttäjät
    • Hunajaiset reseptit
  • Pölytys
    • Mehiläistarhaajalle
    • Viljelijälle
    • Viljelijät ja pölytyspalvelun tarjoajat kartalla
    • Lisämateriaalia pölytyksestä ja pölytyspalvelusta
    • Biologinen torjunta mehiläisten avulla
    • Mehiläisten ravintokasvit
  • Kysy meiltä
    • Medialle
    • Havaitsitko mehiläisparven?
    • Ota yhteyttä
  • Click to open the search input field Click to open the search input field Search
  • Menu Menu

Pölytyksen merkitys viljelykasveille

Onnistunut pölytys on tärkeää monien peltokasvien ja marja- ja hedelmäkasvien runsaalle ja tasalaatuiselle sadolle. Esimerkiksi härkäpapu, rypsi, rapsi, kumina, tattari, apilat, mansikka, omena, puutarhavadelma, herukat ja pensasmustikka hyötyvät lähellä sijaitsevista mehiläispesistä.

Peltokasveilla onnistunut pölytys takaa siementen tasaisen tuleentumisen. Marjoilla ja hedelmillä taas muoto paranee ja joillain marjoilla kokokin kasvaa onnistuneen pölytyksen ansiosta. Monilta pölytettäviltä kasveilta saadaan myös korjattavaa hunajasatoa.

Lisätietoa pölytyksen merkityksestä eri kasveille löytyy täältä.

© Tarja Ollikka/SML

Pölytyspalvelusta sopiminen viljelijän kanssa

Pölytyspalvelussa mehiläistarhaaja vie mehiläispesiä halutulle alueelle pölyttämään viljelyksiä. Viljelijä maksaa tarhaajalle korvauksen palvelusta. Joissakin tapauksissa voidaan sopia myös pysyvän tarhapaikan perustamisesta viljelysten välittömään läheisyyteen, jolloin maksu pölytyspalvelusta ei ole välttämätön.

Kasvinsuojeluaineiden käyttö pölytettävällä kasvustolla

Pölyttäjille vaarallisia kasvinsuojeluaineita ei saa käyttää pölytyspalvelun aikana eikä vuorokautta (tai käytetyn aineen käyttöohjeiden mukaista varoaikaa) ennen palvelun alkua. Kaikista käsittelyistä tulee sopia viljelijän kanssa etukäteen.

Mehiläishoitajan oikeudet ja velvollisuudet pölytyspalvelussa

Hunajasato kuuluu mehiläistarhaajalle. Mehiläishoitoon kuuluvista normaaleista riskeistä (mehiläistaudit, parveilu, emotappiot, ryöstö, pesätuholaiset jne.) vastaa mehiläistarhaaja. Mehiläistarhaaja ei kuitenkaan ole vastuussa, jos pölytys epäonnistuu sääolojen vuoksi tai jos mehiläisten lentoalueella kukkii joku niitä enemmän kiinnostava kasvi. Kaikki nämä asiat on hyvä sopia kirjallisesti ennen pölytyspalvelun aloittamista.

Pölytyspalvelun hinta ja pesien käyttäminen kasvitautien biologiseen torjuntaan

Pölytyspalvelu on maksullinen palvelu. Hinta sovitaan tarhaajan ja viljelijän kesken. Lisäksi tulee sopia siitä, korvataanko työtunteja ja matkakuluja erikseen.
Kasvitautien biologiseen torjuntaan tarkoitettujen mehiläispesien käytöstä tulee maksaa korkeampi korvaus. Tästä menetelmästä kerrotaan lisää Kasvitautien biologinen torjunta mehiläisten avulla -sivulla.

Kirjallinen sopimus pölytyspalvelusta

Pölytyspalvelusta kannattaa aina sopia kirjallisesti. Näin molemmat osapuolet tietävät oikeutensa ja velvollisuutensa.
Alla olevasta linkistä aukeavaa mallilomaketta saa vapaasti käyttää ja muokata pölytyspalvelusopimuksia tehtäessä.

Mallilomake pölytyspalvelusta sopimista verten

Pölytyspalvelun tarjoajaksi pääset ilmoittautumaan sivun alalaidassa olevan ilmoittautumislomakkeen avulla.

Tarvittava mehiläispesien määrä hehtaaria kohden riippuu muun muassa kasvilajista, viljelmän muodosta ja muiden pölyttäjähyönteisten määrästä. Joitakin arvioita tarvittavista pesämääristä on esitetty ohessa.

Tavoitteena hyvä pölytystulos

Mehiläistarhaaja vastaa siitä, että mehiläisyhteiskunnat ovat sopivia pölytyspalveluun. Erityisen hyviä pölyttäjiä ovat sellaiset yhteiskunnat, joissa on paljon avosikiöitä, koska ne tarvitsevat paljon siitepölyn sisältämää proteiinia. Esimerkiksi herukkojen kukinnan aikaan toukokuun loppupuolella sikiöintiä tulisi olla 4–5 kakulla ja emon muninnan tulee olla hyvässä vauhdissa. Kesäkuun puolivälissä sikiöintiä tulisi olla 5–7 kakulla. Heinäkuussa puna-apilan pölytyksessä siitepölyä tarvitseva jaoke saattaa olla isoa pesää parempi pölyttäjä, koska kaikista puna-apiloiden lajikkeista mehiläiset eivät saa välttämättä mettä, mutta ne hakevat niistä siitepölyä.

Pölytyspalvelussa mehiläispesien siirrot pölytettävän kasvilajin kasvuston viereen tehdään silloin, kun ensimmäiset kukat avautuvat (enintään 10 % kukista auki). Pesät sijoitetaan kasvuston välittömään läheisyyteen. Mehiläishoitaja voi varautua pesien vahvuuden esittelyyn varaamalla ylimääräiset suojavaatteet viljelijälle. Pölytyspalvelussa olevat pesät siirretään pois viljelyksiltä sovittuna aikana, kun kasvuston kukinta loppuu.

Arvioita tarvittavista pesämääristä hyvän pölytystuloksen varmistamiseksi

Tarvittava mehiläispesien määrä hehtaaria kohden riippuu muun muassa kasvilajista, viljelmän muodosta ja muiden pölyttäjähyönteisten määrästä. Joitakin arvioita tarvittavista pesämääristä on esitetty ohessa.

Mehiläistarhaaja, ilmoittaudu pölytyspalvelun tarjoajaksi. Täyttämällä tämän lomakkeen saat tietosi ylläolevaan karttaan.

  • Mehiläistarhaajalle
    • Pölytys kasvihuoneessa ja kasvutunnelissa
    • Siirtohoito
    • Kimalaisten kasvatus
  • Viljelijälle
    • Ilmoittautumislomake
  • Viljelijät ja pölytyspalvelun tarjoajat kartalla
  • Lisämateriaalia pölytyksestä ja pölytyspalvelusta
  • Biologinen torjunta mehiläisten avulla
  • Mehiläisten ravintokasvit
    • Härkäpapu
    • Hunajakukka
    • Kanerva
    • Karhunvatukka
    • Kumina
    • Lakka
    • Lehmus
    • Mansikka
    • Mustikka
    • Omena
    • Pajut
    • Pellava
    • Puna-apila
    • Rypsi ja rapsi
    • Tattari
    • Unikot
    • Vadelma
    • Valkovuokko
    • Voikukka
    • Siitepölyjen värejä siitepölyvasussa

YHTEYSTIEDOT

Ullanlinnankatu 1 A 3
00130 Helsinki

puhelin:
010 387 4770

sähköposti: sml(at)hunaja.net

Tietosuojaselosteet

ARKISTO

Tarhaajatiedotteet
Uutiset
Hankkeet

SOSIAALINEN MEDIA

Facebook-ryhmä
Facebook-sivu
Facebook-profiili
Youtube

© Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry
  • Link to Youtube
  • Link to Facebook
Scroll to top Scroll to top Scroll to top

Havaitsitko mehiläisparven?

Soita Suomen Mehiläishoitajain Liiton parvipuhelimeen: 050 3444 297. Kartoitamme tilanteen ja välitämme parvenhakupyynnön lähimmälle mehiläishoitajalle. Puhelimeen vastataan joka päivä 8–20.

Lisätietoa mehiläisten parveilusta sekä tarhamehiläisistä ja niitä muistuttavista hyönteisistä saat täältä.

×