• Suomi
  • Svenska
Suomen Mehiläishoitajain Liitto
  • Liitto
    • Organisaatio
    • Hankkeet
    • Historia
    • Lausunnot
    • Uutisarkisto
    • Tarhaajatiedotteet
    • Liity jäseneksi
    • Verkkokauppa →
    • Kirjaudu jäsensivuille
  • Mehiläistarhaus
    • Koulutus ja kurssit
    • Minustako mehiläistarhaaja?
    • Mehiläishoitajan velvollisuudet viranomaisille
    • Hunajan ja muiden mehiläistuotteiden tuotanto
    • Karhut
    • Mehiläistaudit
    • Emonkasvatus ja jalostaminen
    • Neuvojan ajankohtaistunti
    • Havaintotarhaus
    • COLOSS-talvitappiokysely
    • Mehiläinen-lehti ja muut painotuotteet
    • Kouluttajat
  • Hunaja
    • Tietoa hunajasta
    • Muut mehiläistuotteet
    • Tarhamehiläinen ja muut pölyttäjät
    • Hunajaiset reseptit
  • Pölytys
    • Mehiläistarhaajalle
    • Viljelijälle
    • Biologinen torjunta
    • Lisämateriaalia
    • Mehiläisten ravintokasvit
  • Kysy meiltä
    • Medialle
    • Havaitsitko mehiläisparven?
    • Ota yhteyttä
  • Click to open the search input field Click to open the search input field Search
  • Menu Menu

Tattari

  • Mesikasvi: 3
  • Siitepölykasvi: 1
  • Kukkimisaika: heinä-elokuu
  • Pesien määrä: 2–6/ ha

Tattari (Fagopyrum esculentum) on yksivuotinen, ristipölytteinen tatarkasvi (Polygonaceae). Kaksineuvoinen tattari kuuluu maamme vanhimpiin viljelykasveihin.

Tattarin kukinto on päätteetön, eli kasvi jatkaa kukkimista niin kauan kuin kasvullisia resursseja riittää. Tattarin siitepöly ei sovellu tuulipölytykseen, ja hyönteispölytys onkin kasville välttämätön. Tattaria pölyttävät esimerkiksi kaksisiipiset, pistiäiset, kimalaiset ja mehiläiset.

Tarhamehiläinen on tattarin tärkein pölyttäjä, ja häkkikokeissa mehiläisten on todettu pölyttävän parhaimmillaan yli 90 prosenttia tattarin kukista.

Vaikka mehiläinen on tehokas tattarin pölyttäjä, se hylkää tattaripellon helposti, mikäli houkuttelevampaa mettä on tarjolla.

Tattarihunaja on hyvin voimakkaan tuoksuista ja väriltään tummaa.

Sivun kuvat: Tarja Ollikka

  • Mehiläistarhaajalle
    • Pölytys kasvihuoneessa ja kasvutunnelissa
    • Siirtohoito
    • Kimalaisten kasvatus
  • Viljelijälle
    • Ilmoittautumislomake
    • Viljelijät kartalla
  • Biologinen torjunta mehiläisten avulla
  • Lisämateriaalia pölytyksestä ja pölytyspalvelusta
  • Mehiläisten ravintokasvit
    • Härkäpapu
    • Hunajakukka
    • Kanerva
    • Karhunvatukka
    • Kumina
    • Lakka
    • Lehmus
    • Mansikka
    • Mustikka
    • Omena
    • Pajut
    • Pellava
    • Puna-apila
    • Rypsi ja rapsi
    • Tattari
    • Unikot
    • Vadelma
    • Valkovuokko
    • Voikukka
    • Siitepölyjen värejä siitepölyvasussa

YHTEYSTIEDOT

Ullanlinnankatu 1 A 3
00130 Helsinki

puhelin:
010 387 4770

sähköposti: sml(at)hunaja.net

Tietosuojaselosteet

ARKISTO

Tarhaajatiedotteet
Uutiset
Hankkeet

SOSIAALINEN MEDIA

Facebook-ryhmä
Facebook-sivu
Facebook-profiili
Youtube

© Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry
  • Link to Youtube
  • Link to Facebook
Scroll to top Scroll to top Scroll to top

Havaitsitko mehiläisparven?

Soita Suomen Mehiläishoitajain Liiton parvipuhelimeen: 050 3444 297. Kartoitamme tilanteen ja välitämme parvenhakupyynnön lähimmälle mehiläishoitajalle. Puhelimeen vastataan joka päivä 8–20.

Lisätietoa mehiläisten parveilusta sekä tarhamehiläisistä ja niitä muistuttavista hyönteisistä saat täältä.

×