• Suomi
  • Svenska
Suomen Mehiläishoitajain Liitto
  • Liitto
    • Organisaatio
    • Hankkeet
    • Historia
    • Lausunnot
    • Uutisarkisto
    • Tarhaajatiedotteet
    • Liity jäseneksi
    • Verkkokauppa →
    • Kirjaudu jäsensivuille
  • Mehiläistarhaus
    • Koulutus ja kurssit
    • Minustako mehiläistarhaaja?
    • Mehiläishoitajan velvollisuudet viranomaisille
    • Hunajan ja muiden mehiläistuotteiden tuotanto
    • Karhut
    • Mehiläistaudit
    • Emonkasvatus ja jalostaminen
    • Neuvojan ajankohtaistunti
    • Havaintotarhaus
    • COLOSS-talvitappiokysely
    • Mehiläinen-lehti ja muut painotuotteet
    • Kouluttajat
  • Hunaja
    • Tietoa hunajasta
    • Muut mehiläistuotteet
    • Tarhamehiläinen ja muut pölyttäjät
    • Hunajaiset reseptit
  • Pölytys
    • Mehiläistarhaajalle
    • Viljelijälle
    • Viljelijät ja pölytyspalvelun tarjoajat kartalla
    • Lisämateriaalia pölytyksestä ja pölytyspalvelusta
    • Biologinen torjunta mehiläisten avulla
    • Mehiläisten ravintokasvit
  • Kysy meiltä
    • Medialle
    • Havaitsitko mehiläisparven?
    • Ota yhteyttä
  • Click to open the search input field Click to open the search input field Search
  • Menu Menu

Härkäpapu

  • Mesikasvi: 1
  • Siitepölykasvi: 1
  • Kukkimisaika: heinäkuu
  • Suositellaan 3–5 pesää/ha

Härkäpapu (Vicia faba) on nopeasti kasvava kaksineuvoinen hernekasvi (Fabaceae). Sitä viljellään Suomessa pääosin rehukasviksi sen korkean valkuaisainepitoisuuden (28–31 %) vuoksi. Härkäpapu on hyödyllinen typensitojakasvi, jonka viljely-ala on kasvanut Suomessakin.

Vaikka härkäpapu on itsepölytykseen kykenevä kasvi, vähentää itsepölytys kasvin siementuotantoa ja voi johtaa siementen abortoitumiseen. Härkäpavun tärkeimpiä pölyttäjiä ovat tarhamehiläinen, kimalaiset sekä eräät erakko-mehiläiset. Härkäpavun kukka on pitkänomainen, joten sen tehokkaimpia pölyttäjiä ovatkin pitkäkieliset kimalaiset. Vaikka tarhamehiläiset eivät ylety mesilähteeseen kukan kautta,  ne hakevat mielellään siitepölyä härkäpavun kukasta ja pölyttävät kukan samalla.

Lyhytkieliset kimalaiset voivat purra reiän härkäpavun kukkatorveen hakeakseen mettä sitä kautta. Mehiläinen käyttää usein hyväkseen tätä reikää. Härkäpavulla on myös kukan ulkopuolisia mesiäisiä lehtihankojen pienissä korvakkeissa.

Mehiläisen härkäpavulta keräämän siitepölyn väri on harmaata tai ruskehtavan harmaata.

Sivun kuvat: Tarja Ollikka

  • Mehiläistarhaajalle
    • Pölytys kasvihuoneessa ja kasvutunnelissa
    • Siirtohoito
    • Kimalaisten kasvatus
  • Viljelijälle
    • Ilmoittautumislomake
  • Viljelijät ja pölytyspalvelun tarjoajat kartalla
  • Lisämateriaalia pölytyksestä ja pölytyspalvelusta
  • Biologinen torjunta mehiläisten avulla
  • Mehiläisten ravintokasvit
    • Härkäpapu
    • Hunajakukka
    • Kanerva
    • Karhunvatukka
    • Kumina
    • Lakka
    • Lehmus
    • Mansikka
    • Mustikka
    • Omena
    • Pajut
    • Pellava
    • Puna-apila
    • Rypsi ja rapsi
    • Tattari
    • Unikot
    • Vadelma
    • Valkovuokko
    • Voikukka
    • Siitepölyjen värejä siitepölyvasussa

YHTEYSTIEDOT

Ullanlinnankatu 1 A 3
00130 Helsinki

puhelin:
010 387 4770

sähköposti: sml(at)hunaja.net

Tietosuojaselosteet

ARKISTO

Tarhaajatiedotteet
Uutiset
Hankkeet

SOSIAALINEN MEDIA

Facebook-ryhmä
Facebook-sivu
Facebook-profiili
Youtube

© Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry
  • Link to Youtube
  • Link to Facebook
Scroll to top Scroll to top Scroll to top

Havaitsitko mehiläisparven?

Soita Suomen Mehiläishoitajain Liiton parvipuhelimeen: 050 3444 297. Kartoitamme tilanteen ja välitämme parvenhakupyynnön lähimmälle mehiläishoitajalle. Puhelimeen vastataan joka päivä 8–20.

Lisätietoa mehiläisten parveilusta sekä tarhamehiläisistä ja niitä muistuttavista hyönteisistä saat täältä.

×