Pölytyksen merkitys viljelykasveille
©Tarja Ollikka/SML
Onnistunut pölytys on tärkeää monien peltokasvien ja marja- ja hedelmäkasvien runsaalle ja tasalaatuiselle sadolle. Esimerkiksi härkäpapu, rypsi, rapsi, kumina, tattari, apilat, mansikka, omena, puutarhavadelma, herukat ja pensasmustikka hyötyvät lähellä sijaitsevista mehiläispesistä.
Peltokasveilla onnistunut pölytys takaa siementen tasaisen tuleentumisen. Marjoilla ja hedelmillä taas muoto paranee ja joillain marjoilla kokokin kasvaa onnistuneen pölytyksen ansiosta.
Lisätietoa pölytyksen merkityksestä eri kasveille löytyy täältä.
Pölytyspalvelusta sopiminen mehiläistarhaajan kanssa
Pölytyspalvelussa mehiläistarhaaja tuo mehiläispesiä halutulle alueelle pölyttämään viljelyksiä. Viljelijä maksaa tarhaajalle korvauksen palvelusta.
Joissakin tapauksissa voidaan sopia myös pysyvän tarhapaikan perustamisesta viljelysten välittömään läheisyyteen.
Kasvinsuojeluaineiden käyttö pölytettävällä kasvustolla
Pölyttäjille vaarallisia kasvinsuojeluaineita ei saa käyttää pölytyspalvelun aikana eikä vuorokautta (tai käytetyn aineen käyttöohjeiden mukaista varoaikaa) ennen palvelun alkua. Kaikista käsittelyistä tulee sopia mehiläistarhaajan kanssa etukäteen.
Viljelijän ja mehiläishoitajan oikeudet ja velvollisuudet pölytyspalvelussa
Hunajasato kuuluu mehiläistarhaajalle. Mehiläishoitoon kuuluvista normaaleista riskeistä (mehiläistaudit, parveilu, emotappiot, ryöstö, pesätuholaiset jne.) vastaa mehiläistarhaaja. Mehiläistarhaaja ei kuitenkaan ole vastuussa, jos pölytys epäonnistuu sääolojen vuoksi tai jos mehiläisten lentoalueella kukkii joku niitä enemmän kiinnostava kasvi. Kaikki nämä asiat on hyvä sopia kirjallisesti ennen pölytyspalvelun aloittamista.
Pölytyspalvelun hinta ja pesien käyttäminen kasvitautien biologiseen torjuntaan
Pölytyspalvelu on maksullinen palvelu. Hinta sovitaan tarhaajan ja viljelijän kesken. Lisäksi tulee sopia siitä, korvataanko työtunteja ja matkakuluja erikseen.
Mehiläispesiä voidaan käyttää pölytyksen lisäksi myös kasvitautien biologisten torjunta-aineiden levittämiseen. Tällöin mehiläispesien käytöstä tulee maksaa korkeampi korvaus. Tästä menetelmästä kerrotaan lisää Kasvitautien biologinen torjunta mehiläisten avulla -sivulla.
Kirjallinen sopimus pölytyspalvelusta
Pölytyspalvelusta kannattaa aina sopia kirjallisesti. Näin molemmat osapuolet tietävät oikeutensa ja velvollisuutensa.
Alla olevasta linkistä avautuvaa mallilomaketta saa vapaasti käyttää ja muokata pölytyspalvelusopimuksia tehtäessä.
Mallilomake pölytyspalvelusta sopimista varten
Pölytyspalvelua tarjoavia mehiläistarhaajia pääset etsimään täältä löytyvästä kartasta.
© Tarja Ollikka/SML
Pölytyspalvelussa huomioitavaa
Mehiläistarhaaja vastaa siitä, että mehiläisyhteiskunnat ovat sopivia pölytyspalveluun. Esimerkiksi herukkojen kukinnan aikaan toukokuun loppupuolella sikiöintiä tulisi olla 4–5 kakulla ja emon muninnan tulee olla hyvässä vauhdissa. Kesäkuun puolivälissä sikiöintiä tulisi olla 5–7 kakulla. Heinäkuussa puna-apilan pölytytyksessä siitepölyä tarvitseva jaoke on parempi pölyttäjä, koska kaikista puna-apiloiden lajikkeista mehiläiset eivät saa välttämättä mettä, mutta ne hakevat niistä siitepölyä.
Pesien siirrot pölytettävän kasvilajin kasvuston viereen tehdään silloin, kun ensimmäiset kukat avautuvat (enintään 10 % kukista auki). Pesät sijoitetaan kasvuston välittömään läheisyyteen. Mehiläishoitaja varautuu pesien vahvuuden esittelyyn varaamalla ylimääräiset suojavaatteet viljelijälle. Pölytyspalvelussa olevat pesät siirretään pois sovittuna aikana, kun kasvuston kukinta loppuu.
Arvioita tarvittavista pesämääristä hyvän pölytystuloksen varmistamiseksi
Tarvittava pesien määrä hehtaaria kohden riippuu muun muassa kasvilajista, viljelmän muodosta ja muiden pölyttäjähyönteisten määrästä. Joitakin arvioita tarvittavista pesämääristä on esitetty ohessa.
(Lähde: SML:n pölytysesite 2010)