• Suomi
  • Svenska
Suomen Mehiläishoitajain Liitto
  • Liitto
    • Ajankohtaista
    • Organisaatio
    • Paikallisyhdistykset
    • Hankkeet
    • Lausunnot
    • Tiedotteet ja uutiset
    • Liity jäseneksi
    • Verkkokauppa →
    • Kirjaudu jäsensivuille
  • Mehiläistarhaus
    • Koulutus ja kurssit
    • Minustako mehiläistarhaaja?
    • Mehiläishoitajan velvollisuudet viranomaisille
    • Hunajan ja muiden mehiläistuotteiden tuotanto
    • Karhut
    • Mehiläistaudit
    • Emonkasvatus ja jalostaminen
    • Neuvojan ajankohtaistunti
    • Havaintotarhaus
    • COLOSS-talvitappiokysely
    • Mehiläinen-lehti ja muut painotuotteet
    • Kouluttajat
  • Hunaja
    • Tietoa hunajasta
    • Muut mehiläistuotteet
    • Tarhamehiläinen ja muut pölyttäjät
    • Hunajaiset reseptit
  • Pölytys
    • Mehiläistarhaajalle
    • Viljelijälle
    • Viljelijät ja pölytyspalvelun tarjoajat kartalla
    • Lisämateriaalia pölytyksestä ja pölytyspalvelusta
    • Biologinen torjunta mehiläisten avulla
    • Mehiläisten ravintokasvit
  • Kysy meiltä
    • Medialle
    • Havaitsitko mehiläisparven?
    • Ota yhteyttä
  • Click to open the search input field Click to open the search input field Search
  • Menu Menu

Pölytyksen merkitys viljelykasveille

Onnistunut pölytys on tärkeää monien peltokasvien ja marja- ja hedelmäkasvien runsaalle ja tasalaatuiselle sadolle. Esimerkiksi härkäpapu, rypsi, rapsi, kumina, tattari, apilat, mansikka, omena, puutarhavadelma, herukat ja pensasmustikka hyötyvät lähellä sijaitsevista mehiläispesistä.

Peltokasveilla onnistunut pölytys takaa siementen tasaisen tuleentumisen. Marjoilla ja hedelmillä taas muoto paranee ja joillain marjoilla kokokin kasvaa onnistuneen pölytyksen ansiosta.

Lisätietoa pölytyksen merkityksestä eri kasveille löytyy täältä.

Opas: Luonnonpölyttäjien ja tarhamehiläispölytyksen lisäämisestä marja- ja puutarhaviljelmillä

©Tarja Ollikka/SML

Pölytyspalvelusta sopiminen mehiläistarhaajan kanssa

Pölytyspalvelussa mehiläistarhaaja tuo mehiläispesiä halutulle alueelle pölyttämään viljelyksiä. Viljelijä maksaa tarhaajalle korvauksen palvelusta. Joissakin tapauksissa voidaan sopia myös pysyvän tarhapaikan perustamisesta viljelysten välittömään läheisyyteen.

Kasvinsuojeluaineiden käyttö pölytettävällä kasvustolla

Pölyttäjille vaarallisia kasvinsuojeluaineita ei saa käyttää pölytyspalvelun aikana eikä vuorokautta (tai käytetyn aineen käyttöohjeiden mukaista varoaikaa) ennen palvelun alkua. Kaikista käsittelyistä tulee sopia mehiläistarhaajan kanssa etukäteen.

Mehiläishoitajan oikeudet ja velvollisuudet pölytyspalvelussa

Hunajasato kuuluu mehiläistarhaajalle. Mehiläishoitoon kuuluvista normaaleista riskeistä (mehiläistaudit, parveilu, emotappiot, ryöstö, pesätuholaiset jne.) vastaa mehiläistarhaaja. Mehiläistarhaaja ei kuitenkaan ole vastuussa, jos pölytys epäonnistuu sääolojen vuoksi tai jos mehiläisten lentoalueella kukkii joku niitä enemmän kiinnostava kasvi. Kaikki nämä asiat on hyvä sopia kirjallisesti ennen pölytyspalvelun aloittamista.

Pölytyspalvelun hinta ja pesien käyttäminen kasvitautien biologiseen torjuntaan

Pölytyspalvelu on maksullinen palvelu. Hinta sovitaan tarhaajan ja viljelijän kesken. Lisäksi tulee sopia siitä, korvataanko työtunteja ja matkakuluja erikseen.
Mehiläispesiä voidaan käyttää pölytyksen lisäksi myös kasvitautien biologisten torjunta-aineiden levittämiseen. Tällöin mehiläispesien käytöstä tulee maksaa korkeampi korvaus. Tästä menetelmästä kerrotaan lisää Kasvitautien biologinen torjunta mehiläisten avulla -sivulla.

Kirjallinen sopimus pölytyspalvelusta

Pölytyspalvelusta kannattaa aina sopia kirjallisesti. Näin molemmat osapuolet tietävät oikeutensa ja velvollisuutensa.
Alla olevasta linkistä avautuvaa mallilomaketta saa vapaasti käyttää ja muokata pölytyspalvelusopimuksia tehtäessä.

Mallilomake pölytyspalvelusta sopimista varten

© Tarja Ollikka/SML

Pölytyspalvelun käytännön toteutus

Mehiläistarhaaja vastaa siitä, että mehiläisyhteiskunnat ovat sopivia pölytyspalveluun. Esimerkiksi herukkojen kukinnan aikaan toukokuun loppupuolella sikiöintiä tulisi olla 4–5 kakulla ja emon muninnan tulee olla hyvässä vauhdissa. Kesäkuun puolivälissä sikiöintiä tulisi olla 5–7 kakulla. Heinäkuussa puna-apilan pölytyksessä siitepölyä tarvitseva jaoke on parempi pölyttäjä, koska kaikista puna-apiloiden lajikkeista mehiläiset eivät saa välttämättä mettä, mutta ne hakevat niistä siitepölyä.

Pesien siirrot pölytettävän kasvilajin kasvuston viereen tehdään silloin, kun ensimmäiset kukat  avautuvat (enintään 10 % kukista auki). Pesät sijoitetaan kasvuston välittömään läheisyyteen. Mehiläishoitaja varautuu pesien vahvuuden esittelyyn varaamalla ylimääräiset suojavaatteet viljelijälle. Pölytyspalvelussa olevat pesät siirretään pois sovittuna aikana, kun kasvuston kukinta loppuu.

Täällä pölytystä hoitavat mehiläiset -tietokortti

Arvioita pölytystyöhön tarvittavista pesämääristä

Tarvittava pesien määrä hehtaaria kohden riippuu muun muassa kasvilajista, viljelmän muodosta ja muiden pölyttäjähyönteisten määrästä. Joitakin arvioita tarvittavista pesämääristä on esitetty vieressä olevassa taulukossa.

Miten löydät mehiläispesiä pölytystyöhön viljelmillesi

SML tarjoaa kahta eri väylää viljelijöiden ja mehiläistarhaajien yhteistyön mahdollistamiseen.

Voit ilmoittaa tietosi Viljelijät kartalla -palveluun täyttämällä ilmoittautumislomakkeen. Palvelun tarkoituksena on, että mehiläistarhaajat voivat ottaa yhteyttä suoraan viljelijään yhteistyön aloittamiseksi. Palvelu on maksuton.

Ilmoita itsesi pölytyspalvelun tarvitsijaksi

TÄÄLTÄ

oo

Voit myös etsiä lähialueesi pölytyspalvelua tarjoavat mehiläistarhaajat Mehiläistarhaajat kartalla -palvelun avulla ja ottaa heihin yhteyttä.

Klikkaa karttaa!


  • Mehiläistarhaajalle
    • Pölytys kasvihuoneessa ja kasvutunnelissa
    • Siirtohoito
    • Kimalaisten kasvatus
  • Viljelijälle
    • Ilmoittautumislomake
  • Viljelijät ja pölytyspalvelun tarjoajat kartalla
  • Lisämateriaalia pölytyksestä ja pölytyspalvelusta
  • Biologinen torjunta mehiläisten avulla
  • Mehiläisten ravintokasvit
    • Härkäpapu
    • Hunajakukka
    • Kanerva
    • Karhunvatukka
    • Kumina
    • Lakka
    • Lehmus
    • Mansikka
    • Mustikka
    • Omena
    • Pajut
    • Pellava
    • Puna-apila
    • Rypsi ja rapsi
    • Tattari
    • Unikot
    • Vadelma
    • Valkovuokko
    • Voikukka
    • Siitepölyjen värejä siitepölyvasussa

YHTEYSTIEDOT

Ullanlinnankatu 1 A 3
00130 Helsinki

puhelin:
010 387 4770

sähköposti: sml(at)hunaja.net

Tietosuojaselosteet

ARKISTO

Tarhaajatiedotteet
Uutiset
Hankkeet

SOSIAALINEN MEDIA

Facebook-ryhmä
Facebook-sivu
Facebook-profiili
Youtube

© Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry
  • Link to Youtube
  • Link to Facebook
Scroll to top Scroll to top Scroll to top

Havaitsitko mehiläisparven?

Soita Suomen Mehiläishoitajain Liiton parvipuhelimeen: 050 3444 297. Kartoitamme tilanteen ja välitämme parvenhakupyynnön lähimmälle mehiläishoitajalle. Puhelimeen vastataan joka päivä 8–20.

Lisätietoa mehiläisten parveilusta sekä tarhamehiläisistä ja niitä muistuttavista hyönteisistä saat täältä.

×