• Suomi
  • Svenska
Suomen Mehiläishoitajain Liitto
  • Förbundet
    • Organisationen
    • Projekt
    • Historia
    • Bli medlem
    • Webbutik →
    • Logga in på medlemssidorna
  • Biodling
    • Utbildning och kurser
    • Att bli biodlare
    • Biodlarens skyldigheter gentemot myndigheter
    • Produktion av honung och andra biprodukter
    • Björnskador
    • Bisjukdomar
    • Drottningodling och förädling
    • Rådgivarens 30 minuter
    • Observationsbiodling
    • Tryckalster och annat material
    • Utbildare
  • Honung
    • Honungskunskap
    • Övriga biprodukter
    • Tambiet och andra pollinerare
    • Honungsrecept
  • Pollinering
    • För biodlare
    • För jordbrukare
    • Biologisk bekämpning med hjälp av bin
    • Tilläggsmaterial
    • Binas näringskällor
  • Fråga oss
    • För media
    • Upptäckte du en bisvärm?
    • Ta kontakt
  • Click to open the search input field Click to open the search input field Sök
  • Menu Menu

KOSMETIKTILLVERKNING

Bivax är ett utmärkt råämne då man tillverkar kosmetik. Det är dock inte alldeles lätt att tillverka kosmetik till försäljning.

Mehiläinen 3/2015 -lehden juttu selvittää etenkin lainsäädännön asettamia vaatimuksia kosmetiikan myyntiin.

Haaveissa kosmetiikan valmistus mehiläistuotteista? Tutustu lainsäädännön vaatimuksiin

Mehiläistuotteista erityisesti mehiläisvaha sopii moniin kosmeettisiin valmisteisiin. Omaan käyttöön kosmetiikkaa saa tietysti valmistaa vapaasti, mutta jos suunnittelee saippuan tai voiteen myyntiä, on esimerkiksi hankittava tuotteille turvallisuusselvitys.

Ammattiopisto Liviassa kurssitetaan opiskelijoita myös luonnontuotteiden käyttöön kosmetiikassa. Opettaja Taina Kummunsalo hallitsee niin raaka-aineet kuin lainsäädännön.

”Pienen kosmetiikkavalmistajan kannattaa valita yksinkertaisia, vedettömiä tuotteita. Tällöin ne säilyvät hyvin eivätkä siis vaadi säilöntäaineita, jotka tuovat mukanaan myös kalliimman turvallisuusselvityksen laboratorioanalyyseineen”, Kummunsalo kertoo. Monimutkaisempi, vettä sisältävä tuote vaatii myös korkeampaa valmistushygieniaa.

Turvallisuusselvitys on pakollinen

Turvallisuusselvitys on oleellinen kosmetiikkatuotteissa. Selvitys on tehtävä jokaiselle reseptille, ja jos reseptiin tehdään pieniäkin muutoksia, on selvitys tehtävä uudelleen. Aineosion lisäksi selvitystä varten on toimitettava tiedot esimerkiksi tuotteen valmistustavasta, ulkonäöstä, käyttötarkoituksesta ja pakkauksesta.

Kosmetiikkaselvityksiä tekevät esimerkiksi asiaan erikoistuneet konsulttiyritykset.  Selvityksen voi tehdä henkilö, jolla on ylempi korkeakoulututkinto farmasiasta, toksikologiasta, lääketieteestä tai vastaavalta alalta.

Esimeriksi palasaippualle selvitys maksaa yleensä alle sata euroa.

Turvallisuusarvioinnin voi hankkia myös esimerkiksi Englannista. Goooglaamalla hakusanat Costmetic Safety Assesments löytyy tahoja, jotka tekevät pienille kotikosmetiikkamyyjille arviointeja kohtuuhintaan.

Lisäksi kosmeettinen tuote on ilmoitettava Euroopan komission kosmetiikkatietokantaan (Cosmetics Products Notification Portal, CPNP). Tämän voi tehdä netissä, mutta aivan muutaman klikkauksen homma ei tämäkään ole.

Liviassa kosmetiikan raaka-aineina käytetään mieluusti joko oppilaitoksen omaa tuotantoa, kuten rypsiöljyä, tai lähiluonnon tarjoamia raaka-aineita, kuten pihkaa ja erilaisia yrttejä. Muualta tilataan esimerkiksi mehiläisvahaa ja erilaisia rasvoja. Saippuoissa lipeä on olennainen raaka-aine.

Jos tarhaaja haluaa käyttää kosmetiikan valmistukseen omaa mehiläisvahaa, on tuottajalla vastuu siitä, että laatu on riittävä kosmetiikkaan. Kummunsalo uskoo, että vahan puhdistus vedessä keittämällä on mikrobiologisesti tehokas menetelmä, jonka jälkeen vaha on käyttökelpoista.

”Viime kädessä kuitenkin turvallisuusselvityksen laatija ottaa asiaan kantaa. Hänelle toimitetaan selvitys käytettävistä raaka-aineista.”

Hunaja sellaisenaan on mainio hoitotuote iholle: antiseptisenä ja kosteuttavana se sopii monen iholle. Sen sijaan tuotteiden raaka-aineena hunaja ei toimi kovin hyvin.
”Hunaja ei liukene öljyyn, ja veden kanssa se reagoi ongelmallisesti”, Kummunsalo kertoo.

Lisäksi kannattaa muistaa, että esimerkiksi kosmetologin on käytettävä asiakashoidoissaan kosmetiikaksi määriteltyjä tuotteita. Näin ollen hän ei virallisesti saa käyttää tavallista hunajaa hunajahoidossa, vaan hänen olisi ostettava hunajaa, joka on ilmoitettu kosmetiikaksi.
Samat säännöt isoille ja pienille yrityksille

Kosmetiikan valmistuksessa lainsäädäntö on sama niin mikroyrittäjille kuin isoille yrityksille. Pieni yrittäjä ei siis saa helpotuksia toimintaansa.

Kosmetiikan valmistustiloille ei ole tarkkoja määriteltyjä vaatimuksia. ”Esimerkiksi elintarvikkeiden valmistukseen sopivat tilat käyvät hyvin”, Kummunsalo toteaa.

Suurta välineistöhankintaakaan ei tarvitse tehdä, vaan alkuun pääsee esimerkiksi tarkalla vaa’alla, kuumuutta kestävillä mitta-astioilla ja muilla keittiötavaroilla. Esimerkiksi vanhan kahvinkeittimen lasikannun voi kierrättää kosmetiikkavalmistukseen.

Kosmeettisiin tuotteisiin liittyvät myös omat pakkausmerkinnät ja muut yksityiskohdat, joista on otettava selvää ennen tuotteiden myymistä. Vastuu kosmeettisten valmisteiden turvallisuudesta on valmisteen valmistajalla ja markkinoille saattajalla. Kosmeettisia valmisteita valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes.

Lue myös: Pihkasalvan valmistus

Lisätietoja:

Ruralia-instituutti: Luonnonkosmetiikka – sääntely ja serifiointi (2016, pdf)

Tukes
Lista sallituista aineosista (englanniksi): The Soap Kitchen

Nettikauppoja:
Lahtisen vahavalimo – lipeää ja mehiläistuotteita
Pieni tuoksukauppa – tuoksuöljyjä, rasvoja, öljyjä ym.
Gisella Manske – saksalainen nettikauppa, josta saa erilaisia rasvoja, öljyjä ym. melko edullisesti.
Hunajayhtymä – myynnissä kosmetiikan valmistukseen tarvittavia lipeää ja mehiläisvahaa.

  • Utbildning och kurser
  • Att bli biodlare
  • Biodlarens skyldigheter gentemot myndigheter
  • Produktion av honung och andra biprodukter
    • Honung och förpackning av honung
      • Honungens behandling
        • Honungens fukthalt
        • Värme föråldrar honungen
        • Rör honungen fin
      • Honungens förpackningsmärkningar
        • Honungsförpackningens vikt
    • Försäljning och marknadsföring av honung
      • Honungsprodukter
    • Gott från Finland – märket
    • Sorthonung
    • Honungsbedömning
    • Andra biprodukter
      • Biprodukter: kosttillskott eller livsmedel
      • Kosmetiktillverkning
        • Tillverkning av kådsalva
      • Skörda propolis
      • Skörda pollen
        • Förpackningsmärkningar för pollen
      • Skörda perga
      • Skörda royal jelly eller drottningsaft
      • Skörda bigift
      • Skörda drönarlarver
  • Björnskador
    • Vad skall du göra om björnen har varit på besök?
    • Ingärdningsanvisningar för biodlaren
    • Anvisningar för biodlaren vid ett möte med björn
  • Bisjukdomar
    • Amerikansk yngelröta
    • Varroakvalster
    • Nosema
    • Europeisk yngelröta
    • Kalkyngel
    • Lilla kupskalbaggen
    • Vaxmott
  • COLOSS-vinterförlustenkätundersökning
  • Drottningodling och förädling
    • Drottningens färgmärkning
  • Rådgivarens 30 minuter
  • Observationsbiodling
    • Vågsamhällen
  • Tryckalster och annat material
    • Informations- och marknadföringsmaterial
    • Mehiläinen tidningen
    • Webbutik
  • Utbildare
    • Förbundets utbildare
    • Utbildningsmaterial
    • Fakturerings- och rapporteringblanketter

KONTAKTINFORMATION

Ullanlinnankatu 1 A 3
00130 Helsingfors

telefon:
010 387 4770

email: sml(at)hunaja.net

Dataskyddsbeskrivningar

ARKIV

Biodlarmeddelanden
Nyheter
Projekt

SOCIALA MEDIA

Facebook-grupp
Facebook-sidan
Facebook-profil
Youtube

© Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry
  • Link to Youtube
  • Link to Facebook
Scroll to top Scroll to top Scroll to top