Tuontikimalaiset – tärkeitä pölyttäjiä riskikertoimella
Kimalainen puna-apilapellolla. Kuva: Tarja Ollikka, SML.
Kimalaisia tuodaan Suomeen pölytystehtäviin
Kasvihuoneilla ja kasvutunneleilla saadaan pidennettyä kasvukautta ja vihannekset ja marjat tuottamaan paremman sadon. Kasvien sulkeminen ulkomaailmasta vaatii kuitenkin pölyttäjien viemisen sisälle ja lähemmäksi pölytystä vaativia kasveja. Tämä onnistuu muun muassa pölytystyöhön kasvatettujen kimalaisten avulla.
Kimalaisia käytetään Suomessa kasvihuoneissa ja kasvutunneleissa pölyttämään pääsääntöisesti tomaattia ja mansikkaa. Niitä tuodaan Suomeen Hollannista, Belgiasta ja Espanjasta arviolta 10 000 pesää vuosittain. Kimalaisten käyttäminen pölytystyöhön on välttämätöntä etenkin tomaatilla, joka on riippuvainen kimalaisen tärinäpölytyksestä.
Suomeen tuodut kimalaiset ovat kontukimalaisia. Kontukimalainen on 1990-luvulta lähtien Suomeen asettunut vieraslaji, mutta sen tuonti pölytystyöhön on sallittua ja Ruokaviraston valvomaa.
Kaupallinen kimalaispesä. Kuva: Anna-Maria Borshagovski.
Kimalaisten tuonti ei ole täysin riskitöntä
tuonti sisältää joukon riskejä, joista osa on toteutunut maailmalla ehkäisevistä toimenpiteistä huolimatta.
- Taudit: Tuontikimalaiset voivat tuoda mukanaan tauteja, joihin paikalliset lajit eivät ole sopeutuneet. Taudit voivat romahduttaa paikallisia populaatioita, kuten on käynyt Patagoniassa. Tuontikimalaisissa on taudinaiheuttajia myös runsaammin.
- Vieraslajit: Vieraslajit ovat ihmisen myötävaikutuksella uusille alueille levinneitä lajeja, jotka voivat ajaa alkuperäiset populaatiot ahtaalle kilpaillessaan niiden kanssa resursseista. Vieraita kimalaislajeja on jäänyt pysyväksi osaksi paikallisia pölyttäjäyhteisöjä Uudessa-Seelannissa ja Etelä-Amerikassa sen jälkeen, kun kyseisiä lajeja alettiin tuoda kasvihuoneisiin pölytystyöhön.
- Luonnonpopulaatioiden syrjäyttäminen: Kasvatuskimalaiset kasvatetaan optimaalisissa olosuhteissa ja hyvällä ruoalla. Luonnonkimalaiset puolestaan ovat alttiina erilaisille kuntoa heikentäville stressitekijöille. Tämä antaa tuontikimalaisille kilpailuedun, jonka turvin ne saattavat syrjäyttää heikommat luonnonsukulaisensa kilpailussa.
- Pariutuminen lähilajin kanssa: Jos tuontikimalaiset pariutuvat paikallisten lajitoverien kanssa, syntyneet hybridit sisältävät geneettisiä ominaisuuksia molemmilta. Näin on käynyt Puolassa, jossa kasvihuoneiden läheisyydessä elävissä populaatioissa on havaittu hybridisaatiota. Hybridit eivät välttämättä pärjää ympäristössään yhtä hyvin kuin alkuperäiset yksilöt, mutta voivat lisääntyä niiden kanssa ja siten heikentää koko populaation selviytymistä.
- Riippuvuus tuontikimalaisista: Tällä hetkellä olemme lähes täysin riippuvaisia tuontikimalaisista kasvihuonepölytyksen osalta. Kimalaiskasvattamoiden tuotanto-ongelmien tai toimitusketjussa tapahtuvien viivästysten sattuessa kimalaisten oikea-aikainen saanti ja siten hyönteispölytystä vaativien vihannesten ja marjojen saanti voi olla uhattuna.
- Hiilijalanjälki: Kimalaiset matkaavat Suomeen Hollannista, Belgiasta ja Espanjasta useammassa erässä vuosittain, joten matkaa kertyy runsaasti. Kuljetukset paisuttavat tuontikimalaisten hiilijalanjälkeä paljon suuremmaksi, kuin mitä kotimaisten kimalaisten hiilijalanjälki olisi. Tuontikimalaisten tarkasta hiilijalanjäljestä ei ole tietoa.
Kimalaisten tauteja. Kuvat: Sorvari 2019, Pölyttäjäseminaari.
Suomalaisista kimalaisista haetaan ratkaisua ongelmiin
Suomalaisella kimalaistuotannolla voisimme vähentää tuontikimalaisten aiheuttamia riskejä. Kotimaisen tuotannon korvatessa tuontikimalaiset täysin osa riskeistä voitaisiin välttää kokonaan.
kun kimalaisia ei tuotaisi muualta, huoli luonnonpopulaatioiden tilasta hybridisaation ja vieraslajien takia väistyisi. Vierasperäisten tautien levittäminen ympäristöön ja niiden tarttuminen luonnonpölyttäjiin myös lakkaisivat. Päästöt pienenisivät, kun kimalaisten kuljetusmatkat lyhenisivät. Kotimainen kimalaistuotanto toisi myös varmuutta ruoantuotantoon ja olisi siten osa ruokaturvaa.
Joitain riskejä emme pystyisi välttämään kokonaan, vaikka olisimme kimalaiskasvatuksessamme täysin omavaraisia. Kotimaisessakin kasvatuksessa täytyy huomioida taudit. Kun kasvatuksiin haetaan yksilöitä luonnosta, voi niissä esiintyä luonnossamme esiintyviä tauteja, joita lisäämme kasvatuksissa kimalaisten ohella. Oleellista olisikin olla tarkka hygieniasta, ja luonnosta pitäisi pyrkiä keräämään vain terveitä yksilöitä. Jos kotimainen kimalaiskasvatus saataisiin kunnolla käyntiin, täytyisi myös pitää huolta kasvatuskimalaisten geneettisestä monipuolisuudesta.
Lähteet
Asikainen, H. 26.6.2020. Kotimaisen tomaatin pölyttää hollantilainen kontukimalainen – pölyttäjähyönteiset kasvavat yhä useammin tehdashallissa. Yle luonto. Viitattu 30.12.2022. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/06/26/kotimaisen-tomaatin-polyttaa-hollantilainen-kontukimalainen-polyttajahyonteiset
Graystock, P., Yates, K., Evison, S. E., Darvill, B., Goulson, D., & Hughes, W. O. 2013. The Trojan hives: pollinator pathogens, imported and distributed in bumblebee colonies. Journal of Applied Ecology, 50(5), 1207-1215. https://doi.org/10.1111/1365-2664.12134
Harte, C. 6.3.2018. Patagonia may lose its only native bumblebee due to alien bee invasion. Viitattu 30.12.2022. (https://theecologist.org/2018/mar/06/patagonia-may-lose-its-only-native-bumblebee-due-alien-bee-invasion).
Kaila, L. 2021. Kontukimalaisen kasvattaminen: Käytännönläheinen opas kontukimalaisen kasvattamiseen. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus, Nro 10/2021. Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-160-8
Parkkinen, S., Paukkunen, J. ja Teräs, I. 2022. Suomen kimalaiset (3. painos). Docendo.
Ruokavirasto. 19.5.2022. Mehiläiset ja kimalaiset. Viitattu 30.12.2022. https://www.ruokavirasto.fi/teemat/tuonti-ja-vienti/eu-maat-norja-ja-sveitsi/elaimet/mehilaiset-ja-kimalaiset/
Sorvari, J. 2019. Kimalaisten kaupallinen tuonti sekä kimalaisten ja mehiläisten tautien leviäminen. Pölyttäjäseminaari. Youtube-video. Viitattu 30.12.2022. https://www.youtube.com/watch?v=F-mI1wUW-Sg/
Velthuis, H. H., & Van Doorn, A. 2006. A century of advances in bumblebee domestication and the economic and environmental aspects of its commercialization for pollination. Apidologie, 37(4), 421-451. https://doi.org/10.1051/apido:2006019
Vieraslajit.fi. Vieraslajien aiheuttamat haitat. Viitattu 30.12.2022. https://vieraslajit.fi/info/i-1213
– Anna-Maria Borshagovski, SML, KPKP-hankkeen projektipäällikkö