Mehiläisten parveilukausi on alkanut Etelä-Suomessa. ©Claude Flener

Havaitsitko mehiläisparven?
– Soita parvipuhelimeen!

Tarhamehiläisten parveiluaika on jälleen käsillä. Parven havaitessaan kannattaa soittaa mahdollisimman pian Suomen Mehiläishoitajain Liiton parvipuhelimeen: 050 3444 297. Puhelimen päivystäjä välittää tiedon parvesta paikalliselle mehiläistarhaajalle, joka hakee parven takaisin tarhalle.

Tarhamehiläisten parveilukausi alkaa yleensä kesäkuun alkupuolella ja jatkuu heinäkuulle. Tänä vuonna kausi on Etelä-Suomessa jo alkanut. Mehiläistarhaaja pyrkii estämään parveilun, mutta aina se ei onnistu. Tällöin osa pesän asukkaista lähtee mehiläisemon kanssa etsimään uutta pesäpaikkaa.

Pesästä lähteneet mehiläiset kerääntyvät tuhansien yksilöiden muodostamaksi palloksi esimerkiksi puun oksalle. Siitä parvi siirtyy tuntien tai viimeistään muutaman päivän kuluessa sopivaksi katsomaansa pesäpaikkaan, joka saattaa olla esimerkiksi jonkin rakennuksen savupiippu. Onkin tärkeää, että alueen tarhaajat saavat tiedon parvesta ennen kuin mehiläiset ehtivät asettua taloksi epäedulliseen paikkaan.

Parvipuhelin hälyttää parvenpelastajan

Helpoiten parvi-ilmoitus tavoittaa lähialueen tarhaajat Suomen Mehiläishoitajain Liiton parvipuhelimen kautta. Sen numerossa 050 3444 297 vastataan soittoihin joka päivä kello 8–20. Parven havaittuaan voi myös soittaa lähellä asuvalle mehiläistarhaajalle. SML:n nettisivuilla on karttapalvelu, josta löytää parvien noutamiseen sitoutuneita tarhaajia ympäri Suomea.

Parvi-ilmoitusta tehdessään kannattaa kuitenkin varmistaa, että kyseessä ovat todella tarhamehiläiset. Mehiläistarhaajat eivät nouda tai poista kimalais- tai ampiaispesiä tai erakkomehiläisiä. Kuvia ja tietoa erilaisista pistiäisistä löytyy SML:n nettisivujen Tunnistatko tarhamehiläisen -alasivulta.  Sivuilla on myös kattava tietopaketti Mehiläisparvet ja niiden pelastaminen, josta saa lisää tietoa aiheesta.

Parveilu on mehiläisten tapa lisääntyä

Parveilu on tarhamehiläisille luontainen tapa lisääntyä. Kun mehiläiset kokevat, että pesässä on liikaa väkeä, ne jakavat yhteiskuntansa kahtia. Mehiläiset kasvattavat pesään uuden emon, ja vanha emo lähtee etsimään uutta pesäpaikkaa osa työläisistä mukanaan. Mehiläishoitaja koettaa kuitenkin aina tarjota mehiläisille olot, joissa ne eivät koe tarvetta parveilla. Mehiläisyhteiskunnan jakaminen pyritäänkin tekemään hallitusti jo ennen parveilukuumeen nousua.

Lisätietoa:

SML:n mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala: 050 3030 890, maritta.martikkala@hunaja.net

SML:n toimisto: 010 387 4770, sml@hunaja.net