Osallistu parviwebinaariin

Kevään perinteinen parviwebinaari järjestetään torstaina 7.5. kello 17 alkaen. Tilaisuuden alussa kerrotaan parveilukuumeen merkeistä ja parveilun estämismenetelmistä. Webinaarin toisessa osassa paneudutaan erilaisiin parvenpelastamistilanteisiin ja niissä tarvittaviin apuneuvoihin. Lisäksi käydään läpi parvipuhelimen toiminta. Parvipäivystys alkaa 18.5. numerossa 050 3444 297.

Asiantuntijoina parviwebinaarissa ovat SML:n mehiläishoidon neuvoja Pertti Harmaala sekä parvipuhelimen päivystäjät. Webinaaria pääsee kuuntelemaan tästä linkistä, linkki löytyy myös tapahtuman nettisivulta.

Karhuilmoitukset nyt erityisen tärkeitä

Karhuvahinkojen sesonkiaika alkaa olla käsillä, joten mehiläistarhoja ympäröivät sähköpaimenaidat tulee laittaa toimintakuntoon. Kannattaa lisäksi tutustua liiton nettisivujen Karhut-alasivuun ja ottaa selvää jo ennakolta, mihin tulisi olla yhteydessä, mikäli vahinko sattuisi omilla tarhoilla. On erittäin tärkeää, että kaikki vahingot ilmoitetaan viranomaisille ja myös liiton karhuvahinkokarttaan.

Tänä keväänä viranomaiset ovat esittäneet toiveen, että karhuvahinkojen lisäksi paikallisille petoyhdyshenkilöille ilmoitettaisiin myös karhuhavainnoista. Tietoja tarvitaan kanta-arviota ja karhujen liikkumisen havainnointia varten. Erityisen tärkeää on ilmoittaa asutuksen piirissä liikkuvista karhuista. Riistakeskus on tuottanut ohjeen, miten toimia, mikäli karhu tulee lähelle asutusta. Voit ladata sen tästä. Lisäksi Riistakeskus on julkaissut tiedotteen, jossa neuvotaan, miten pitää karhut poissa pihoilta.

Pesäkohtaisen tuen haku alkanut

Pesäkohtaisen tuen haku on alkanut. Tuen haku päättyy tänä vuonna jo 9.6. eli noin viikkoa aiemmin kuin yleensä. Tukea maksetaan 28 euroa tuotantopesää kohti, mikä on kolme euroa enemmän kuin viime vuonna. Tarkat ohjeet tuen hakuun löydät Ruokaviraston sivuilta. Samalta sivulta pääset kirjautumaan myös Vipu-palveluun, jonka kautta tukea haetaan.

Hakulomakkeeseen ei ole tullut muutoksia, mutta Ruokavirastosta painotetaan, että pitopaikkaluettelo ja pitopaikkojen pesämäärä tulee päivittää ja liittää hakemukseen, jotta hakemusten käsittely on sujuvaa. Lue lisää pesäkohtaisen tuen hausta ja pitopaikkarekisterin päivityksestä mehiläishoitajille suunnatusta Ruokaviraston uutiskirjeestä.

Päivitä tietosi pitopaikkarekisteriin

Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriä on uudistettu tänä keväänä, ja kaikkien mehiläistarhaajien tulisi käydä tarkastamassa ja päivittämässä rekisteritietonsa Ruokaviraston asiointipalvelussa, osoitteessa epr.ruokavirasto.fi. Rekisteri-ilmoitus koostuu pitopaikkailmoituksesta, joka kertoo missä eläinten pitopaikka sijaitsee, sekä eläintenpitoilmoituksista, joista käy ilmi, mitä eläimiä pitopaikassa pidetään, missä tarkoituksessa ja miten paljon.

Eläintenpitorekisterin uudistuksesta ja omien tietojen päivittämisestä voi lukea lisää Ruokaviraston sivuilta. Pitopaikkailmoituksia käsiteltiin myös liiton järjestämässä webinaarissa 27.4. Sen tallenteen pääsee katsomaan ja kuuntelemaan SML:n nettisivuilta.

Huomaattehan, että mehiläisten pitopaikan ilmoittaminen on lain mukaan pakollista, ja ilmoittamatta jättämisestä on säädetty seuraamusmaksu. Tieto pitopaikoista on oleellinen esimerkiksi tiettyjen mehiläistautien ja joidenkin kasvitautien leviämisen ehkäisyn kannalta. Toivomme liitossa siis positiivista suhtautumista asiaan.

Vastaathan talvitappiokyselyyn

Miten meni mehiläistalvi? Kerro se meille COLOSS-talvitappiokyselyssä. Talvitappioiden seuranta on olennainen osa Suomen mehiläistarhauksen kehittämistä ja edunvalvontaa, ja kaikki vastaukset ovat arvokkaita, olivatpa tappiot suuria tai pieniä. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti, ja kansainvälisiin tietokantoihin ne tallennetaan nimettöminä.

Tietoa kyselystä sekä linkin kyselylomakkeeseen löydät SML:n nettisivuilta. Suora linkki suomenkieliseen kyselyyn on tässä ja ruotsinkieliseen kyselyyn tässä. Mikäli jokin talvitappioissa tai kyselyssä askarruttaa, voit kysyä asiasta mehiläishoidon neuvoja Pertti Harmaalalta: 050 3030 890, pertti.harmaala@hunaja.net. Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden vastaajien kesken arvotaan S-ryhmän lahjakortti. Kiitos vastauksista!

Kesäkauden neuvot yhdestä numerosta

Mehiläishoitajien tarhauspulmiin vastataan kesän ajan numerossa 044 700 5560. Puhelimeen vastaavat liiton mehiläishoidon neuvojan Pertti Harmaalan lisäksi kolme osa-aikaista neuvojaa: Jaana Nikkilä, Vuokko Mähönen ja Arto Koljonen. Neuvojakokeilun tarkoituksena on varmistaa, että tarhaajat saavat ohjeita ja vastauksia saumattomasti koko kesän ajan. Kesäneuvojiin saa yhteyden myös sähköpostitse. Päivitämme neuvojien yhteystiedot nettisivuillemme mahdollisimman pian.

Ryhtyisitkö havaintotarhaajaksi?

Liiton havaintotarhaajaverkosto kaipaa täydennystä. Lisää kaivataan erityisesti varroatarkkailijoita sekä jalostusarvostelijoita, jotka keskittyvät varroaa kestävien emojen arvosteluun. Lisäksi hieman suurempia tarhauksia otettaisiin mieluusti mukaan kannattavuuslaskentaan. Jos olisit kiinnostunut varroan tarkkailusta tai emojen arvioinnista, ota yhteyttä mehiläishoidon neuvojaan Pertti Harmaalaan: pertti.harmaala@hunaja.net. Mikäli haluaisit mukaan kannattavuuslaskentaan, laita sähköpostia tutkimusasiantuntija Anneli Saloselle: anneli.salonen@hunaja.net.

Maailman mehiläispäivä lähestyy

Maailman mehiläispäivää vietetään jälleen 20.5. Liitto kannustaa kaikki tarhaajia huomioimaan päivän jollain tapaa. Mikäli lähitapahtuman järjestäminen tai sellaiseen osallistuminen ei ole mahdollista, voi vaikkapa tehdä tai jakaa aiheesta kivan somepäivityksen. Kokoamme Mehiläiseen jutun erilaisista maailman mehiläispäivän tapahtumista ja otamme mielellämme vastaan tietoa ja kuvia tapahtumista heti päivän jälkeen osoitteeseen virpi.aaltonen@hunaja.net.

Rusomuurarit liikkeellä

Liittoon on alkanut huhtikuussa tulla jälleen parvipuheluja. Muutamassa tapauksessa kyse on ollut asuinrakennukseen edellisenä vuonna taloksi asettuneista tarhamehiläisistä, mutta suurin osa näin aikaisin keväällä tulevista parvipuheluista koskee erakkomehiläisiä ja erityisesti rusomuurarimehiläisiä. Toukokuisen parvipuhelun saadessaan kannattaakin kysellä tarkkaan, millaisista hyönteisistä on kyse, ja pyytää varmuudeksi vielä kuva tai video otuksista.

Rusomuurarimehiläinen muistuttaa melko paljon tarhamehiläistä, mutta on sitä hieman pienempi, karvaisempi ja punertavampi. Rusomuurarinaarailla ei ole siitepölyvasuja, vaan ne kantavat siitepölyn pesäänsä vatsaharjassaan. Rusomuurarit käyttävät pesäkolonaan esimerkiksi rakennusten koloja, ja tällöin ne herättävät ihmisissä huolta. Ne hoitavat jälkikasvunsa yksin, mutta suotuisassa paikassa voi pesiä monta naarasta naapureina, jolloin voi vaikuttaa siltä, että kyseessä olisi mehiläisyhteiskunta.

Mikäli saa rusomuurareita koskevan parvipuhelun, kannattaa kannustaa rauhalliseen yhteiseloon niiden kanssa. Ne eivät ole aggressiivisia tai puolusta pesäänsä, niiden pesistä ei koidu rakennuksille vahinkoa ja niiden lentoaika on lyhyt – huhtikuusta kesäkuulle. Lisää tietoa rusomuurarimehiläisistä löytyy esimerkiksi Suomen Luonnon tai Laji.fi:n sivuilta.

Tulevia tapahtumia

• Kevään perinteinen parviwebinaari on luvassa 7.5. Katso tarkemmat tiedot täältä.
• Maailman mehiläispäivä 20.5.: mikä ihana tekosyy puhua mehiläisistä!
• Mehivarma-hanke on mukana huoltovarmuustapahtumassa Tervolassa 26.5. Tilaisuudessa puhutaan muun muassa pölytyksestä ja alkuperäisroduista osana huoltovarmuutta. Tilaisuuden alustukset voi kuunnella myös etänä. Lisätiedot SML:n nettisivuilta.
• Ammattitarhaajien tapaaminen pidetään Mesimestarilla Vesilahdessa 6.6. kello 10.00–14.00. Ohjelman löydät täältä.
• Keinosiemennyskoulutus järjestetään Köyliössä 6.–7.7.
• Ammattitarhaajien iltaa vietetään Oulussa Sadonkorjuuseminaarin yhteydessä 23.10.
• Sadonkorjuuseminaari ja vuosikokous pidetään Oulussa 24.–25.10.

Lisätietoja ja osallistumislinkit kaikkiin SML:n järjestämiin koulutuksiin löydät SML:n etusivun Tapahtumat-osiosta. Tervetuloa!