Viljelijä voi tukea peltoympäristön pölyttäjiä

Viljelijät ovat avainasemassa peltoympäristön pölyttäjien suojelussa. Kukkiville viljely- ja rikkakasveille ei tule levittää kasvinsuojeluaineita, koska ne voivat vahingoittaa pölyttäjiä. Myös kukkivien kasvustojen murskaus voi olla pölyttäjille vaaraksi. Sen sijaan peltoympäristön pajujen säästäminen tukee pölyttäjien selviämistä.

Peltotyöt ovat alkaneet, ja monille kasveille tehdään tänäkin kesänä kasvinsuojeluainekäsittelyjä. Kasveille käsittelyt ovat toki hyödyksi, mutta pölyttäjille ne voivat olla vaarallisia. Kasvinsuojeluaineruiskutuksia ei saa tehdä kukinnan aikana, sillä ne voivat vahingoittaa ja tappaa mehiläisiä, kimalaisia ja muita pölyttäjähyönteisiä. Aineet, joissa on pölyttäjävaroitus, tulee lisäksi levittää yöaikaan, kun pölyttäjät eivät lennä. Kasvinsuojeluaineet voivat paitsi lyhentää pölyttäjien elinikää myös vaikuttaa niiden suunnistuskykyyn ja yhteiskuntien selviämiseen.

Yhteys mehiläistarhaajaan ennen ruiskutusta

Pölyttäjille haitallisten kasvinsuojeluaineiden myyntipäällyksissä on merkitty niiden vaarallisuus pölyttäjille ja varoituslauseke. Varoitus on ensisijaisesti tuhohyönteisten torjuntaan tarkoitetuilla ja joillakin rikkakasvien torjuntaan tarkoitetuilla valmisteilla. Niiden käyttö on kielletty pölyttäjien lentoaikana, klo 6–22, sekä alle 60 metrin etäisyydellä mehiläispesistä. Ruiskuttajan tulee noudattaa näitä pakkauksissa olevia ohjeita sekä käyttää oikeaa annostelua ja toimivia ruiskuja.

Mehiläispesien läheisyydessä on pesiä hoitavan mehiläistarhaajan yhteystiedot. Kasvinsuojeluaineiden levittäjän kannattaakin ottaa yhteyttä tarhaajaan ennen levitystä. Joissain tapauksissa mehiläispesät voidaan joutua siirtämään pois viljelmän vierestä ruiskutuksen takia tai peittämään verkoilla, jotta mehiläiset eivät pääse lentämään käsiteltyihin kasveihin. Ainoa tapa suojella luonnonpölyttäjiä on kuitenkin hoitaa kasvinsuojelukäsittelyt yöaikaan.

Älä murskaa kukkivaa kasvustoa päiväsaikaan

Kasvinsuojeluaineiden ohella suuri vaara peltoympäristön pölyttäjille on kukkivan nurmikasvuston murskaus. Jos se tehdään päivällä, kasvien mukana murskautuu myös runsaasti pölyttäjiä. Siksi murskaus olisikin hyvä tehdä yöaikaan, kun pölyttäjät eivät ole liikkeellä.

Suomen Mehiläishoitajain Liitto toivoo lisäksi, että pajujen systemaattinen hävittäminen peltojen reunamilta lopetettaisiin. Suomen keväässä pölyttäjille on tarjolla vain vähän aikaisin kukkivia ravintokasveja. Pajut ovat niistä tärkeimpiä, sillä hyönteispölytteisinä kasveina ne houkuttelevat pölyttäjiä siitepölyn lisäksi medellä. Pajukkoja säästämällä turvataan niin luonnonpölyttäjien kuin peltoympäristössä tarhattavien mehiläisyhteiskuntien kevätkehitys ja siten myös hyönteispölytteisten viljelykasvien pölytys.

Pölyttäjien hyvinvointi arvokasta maataloudelle

Luonnonvaraisten ja tarhattujen pölyttäjähyönteisten merkitys viljelykasvien pölyttäjinä sekä sadon määrän ja laadun parantajana on merkittävä. Siksi niitä kannattaa suojella kasvinsuojeluaineiden haittavaikutuksilta – ja muutenkin. Hyönteispölytyksestä hyötyviä kasveja ovat muun muassa rypsi, kumina, härkäpapu, apiloiden siemenviljelykset, tattari, omena ja muut hedelmäpuut sekä monet puutarha- ja luonnonmarjat.

Suomen Ympäristökeskuksen toteuttaman Pölyhyötyhankkeen loppuraportissa todetaan, että hyönteispölytyksen kokonaisarvo maataloudelle on vaihdellut parinkymmenen viime vuoden aikana 42 ja 63 M€:n välillä. Peltokasveista pölytyksen arvo on suurin rypsillä ja härkäpavulla, puutarhakasveista mansikalla ja vadelmalla. Pölytyksen arvo kotipuutarhoille on myös suuri. 

Lisätietoa:

Suomen Mehiläishoitajain Liitto
Anneli Salonen, tutkimusasiantuntija
050 4706411
anneli.salonen@hunaja.net
www.hunaja.net

Hyödyllisiä tiedonlähteitä:

Maailman mehiläispäivän tiedote: Istuta pölyttäjille paju

Karttasovellus viljelijöiden ja mehiläistarhaajien yhteistyön avuksi

SML:n ja Luken Mehivarma-hanke

Pölyttäjäystävällinen maatila -opas

Pölyhyötyhankkeen loppuraportti