Hunajasadosta odotetaan normaalia heikompaa

Alkukesän lämmin sääjakso nopeutti kasvukautta, ja monet hunajan satokasvit kukkivat ennen kuin mehiläispesät olivat ehtineet talven jäljiltä vahvistua hyvään keruukuntoon. Loppukesän satokasvit tuottivat satoa heikosti, joten hunajasadon arvioidaan jäävän tavanomaista niukemmaksi.

Touko-kesäkuussa koettiin Suomessa lämmin sääjakso, joka sai kasvukauden etenemään hyvin nopeasti. Lämmin sää sai myös mehiläisten satokasvit kukkimaan normaalia aiemmin ja poikkeuksellisen yhtäaikaisesti.

”Kevät jäi ikään kuin kokonaan välistä, mikä oli mehiläisten kannalta huono asia. Mehiläispesien kehitys ei ehtinyt kasvien vauhtiin mukaan, joten esimerkiksi tärkeimmän satokasvin vadelman kukkiessa pesät eivät olleet vielä vahvistuneet täyteen keruukuntoon. Loppukesän satokasvit puolestaan tuottivat monin paikoin mettä vain mehiläisten omiin tarpeisiin. Hunajasadosta odotetaankin tänä vuonna keskimääräistä heikompaa,” mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala Suomen Mehiläishoitajain Liitosta toteaa.

Satoennuste noin 30 kiloa pesää kohti

Keskimääräinen hunajasato Suomessa on noin 40 kiloa hunajaa mehiläispesää kohti. Alueellinen vaihtelu on kuitenkin aina suurta, ja Pohjois-Suomessa sadot jäävät hyvänäkin satovuonna lyhyemmän kauden vuoksi kokonaiskeskiarvoa pienemmiksi.

”Tänä vuonna hunajaa näyttäisi tulevan keskimäärin kolmisenkymmentä kiloa pesää kohti. Sato on ollut normaalia heikompi erityisesti hunajan pääsatoalueilla Etelä- ja Varsinais-Suomessa. Keski- ja Itä-Suomessa hunajaa on tullut enemmän. Hunajan linkoukset ovat kuitenkin vielä kesken, joten satoarvio tarkentuu myöhemmin.”, Maritta Martikkala kertoo.

Tänä vuonna myös paikallinen vaihtelu maakuntien sisällä sijaitsevien tarhojen välillä on ollut suurta. ”Mikäli tarhojen lentoalueella on ollut viljelyssä rypsiä, rapsia, apilaa, tattaria tai muita mehiläisille soveltuvia viljelykasveja, satoa on saatu runsaammin.”

Lähellä tuotettu – varmasti aitoa

Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan reilut 60 000 satoa tuottavaa mehiläisyhteiskuntaa. Paitsi että pesistä saadaan hunajaa, mehiläiset myös pölyttävät monia viljely- ja luonnonkasveja. Kotimaisen hunajan käyttö tukeekin pölytystyön ansiosta laajasti kotimaista maataloutta. Lisäksi suomalaista hunajaa ostaessaan kuluttaja voi olla varma hunajansa aitoudesta, mikä ei ole itsestään selvää maailman hunajamarkkinoilla.

Lisätiedot:

SML:n mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala 050 3030 890, maritta.martikkala@hunaja.net
SML:n puheenjohtaja Rami Heikkilä 050 5116908, rami.heikkila@hunaja.net