
Karhu on kaivanut tiensä sähkö-paimenaidan alitse tarhalle. ©Martti Häikiö
Kasvava karhukanta vaarantaa mehiläistarhauksen
Suomen karhukanta on kasvanut viime vuosina merkittävästi, ja sen seuraukset mehiläistarhaukselle ovat olleet tuhoisia. Kevään ja alkukesän aikana mehiläistarhoilla on tapahtunut lähes yhtä paljon karhuvahinkoja kuin usein koko vuonna. Suomen Mehiläishoitajain Liitto painottaa, että karhukannan säätelyä tulisi jatkaa viipymättä. Muutoin vaarana on mehiläishoidon hiipuminen useilla alueilla.
Suomen mehiläistarhaus elää kriittisiä hetkiä. Kasvaneen karhukannan aiheuttamat vahingot ja vahinkojen torjunnasta syntyvät lisäkustannukset ovat saaneet monen tarhaajan pohtimaan tarhauksen mielekkyyttä. Karhuvahingoista kärsivät erityisesti ammattitarhaajat, joille ne aiheuttavat vuosittain merkittäviä taloudellisia tappioita.
Mehiläistalous ei ole pelkkää hunajantuotantoa – se on keskeinen osa maataloutta. Hyönteispölytyksen arvo suomalaiselle maataloudelle on vuosittain jopa 60 miljoonaa euroa. Mehiläispölytys parantaa monien viljelykasvien sadon määrää ja laatua rypsistä omenaan ja puutarhamarjoihin. Ilman pölytystä ruuantuotannon omavaraisuus heikkenee.
Karhuvahinkoja poikkeuksellisen paljon ja uusilla alueilla
Luonnonvarakeskuksen tuoreimman arvion mukaan Suomessa elää noin 2 100 karhua. Kanta on kasvanut muutaman vuoden ajan, ja tälle vuodelle odotetaan jälleen reilua kannannousua. Karhut liikkuvat yhä useammin mehiläistarhojen läheisyydessä, eivätkä tarhojen suojaksi asennetut sähköpaimenaidat monesti riitä estämään vahinkoja.
Suomen Mehiläishoitajain Liittoon on ilmoitettu kevään ja alkukesän aikana jo 76 vahinkotapahtumaa, joissa kussakin on menetetty 1–7 mehiläisyhteiskuntaa. Erityisen haastava tilanne on Pohjois-Karjalassa ja -Savossa sekä Pirkanmaalla. Vahinkoja on kuitenkin tapahtunut koko maassa, myös Länsi-Suomessa sellaisilla alueilla, joilla niitä ei ole raportoitu vuosiin – tai koskaan.
Karhukannan säätely turvaa tarhausta ja pölytystä
Karhukannan hallinta on viime vuosina ollut vähäistä muualla kuin poronhoitoalueella, sillä poikkeusluvista tehdyt valitukset ovat estäneet metsästyksen suurimmassa osassa maata. SML korostaa, että karhukannan hallitsematon kasvu uhkaa ammattitarhaajien elinkeinoa ja samalla pölytyksen toteutumista. Karhujen tottuminen asutuksen läheisyyteen lisää riskejä myös yleiselle turvallisuudelle ja muille elinkeinoille.
SML vetoaakin nyt sekä viranomaisiin että metsästysseuroihin, jotta karhukannan verotus saataisiin toteutettua suunnitellusti. Lisäksi vahinkoperusteisia kaatolupia tulisi myöntää hunajaan mieltyneille karhuille, jotka aiheuttavat paikallisesti suuren määrän vahinkoja. Ilman välittömiä toimia vaarana on mehiläistarhauksen hiipuminen alueilla, joilla karhukanta on kasvanut kestämättömäksi.
Lisätiedot:
Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry
Puheenjohtaja Rami Heikkilä: rami.heikkila@hunaja.net tai 050 5116 908
Mehiläishoidon neuvoja Pertti Harmaala: pertti.harmaala@hunaja.net tai 050 3030 890
Linkit:
Luke 23.4.2025: Karhukanta on kasvussa