• Suomi
  • Svenska
Suomen Mehiläishoitajain Liitto
  • Liitto
    • Organisaatio
    • Hankkeet
    • Historia
    • Lausunnot
    • Uutisarkisto
    • Tarhaajatiedotteet
    • Liity jäseneksi
    • Verkkokauppa →
    • Kirjaudu jäsensivuille
  • Mehiläistarhaus
    • Koulutus ja kurssit
    • Minustako mehiläistarhaaja?
    • Mehiläishoitajan velvollisuudet viranomaisille
    • Hunajan ja muiden mehiläistuotteiden tuotanto
    • Karhut
    • Mehiläistaudit
    • Emonkasvatus ja jalostaminen
    • Neuvojan ajankohtaistunti
    • Havaintotarhaus
    • COLOSS-talvitappiokysely
    • Mehiläinen-lehti ja muut painotuotteet
    • Kouluttajat
  • Hunaja
    • Tietoa hunajasta
    • Muut mehiläistuotteet
    • Tarhamehiläinen ja muut pölyttäjät
    • Hunajaiset reseptit
  • Pölytys
    • Mehiläistarhaajalle
    • Viljelijälle
    • Biologinen torjunta
    • Lisämateriaalia
    • Mehiläisten ravintokasvit
  • Kysy meiltä
    • Medialle
    • Havaitsitko mehiläisparven?
    • Ota yhteyttä
  • Click to open the search input field Click to open the search input field Search
  • Menu Menu

Mansikka

  • Mesikasvi: 1
  • Siitepölykasvi: 1
  • Suositeltu pesämäärä: 1–2 pesää/ha.

Mansikka (Fragaria x ananassa) on monivuotinen ruusukasvi (Rosaceae).

Kaupalliset mansikkalajikkeet ovat usein itsepölyttyviä. Silti hyönteispölytyksen on todettu olevan mansikalla välttämätöntä, jotta marjasato olisi laadukas ja tasalaatuinen. Mansikan hedelmästä tulee sitä suurempi, mitä useampi siemenaihe pölyttyy. Mehiläispölytyksellä onkin suuri merkitys mansikoiden kokoon ja muotoon ja sitä kautta marjojen kauppakuntoon.

Heini Pollari (2012) havaitsi pro gradu -tutkimuksessaan että täysin mehiläisiltä suljetussa tilassa yli 70 prosenttia mansikoista oli hieman tai erittäin epämuodostuneita. Mehiläisille ja muille pölyttäjille vapailla lohkoilla tai mehiläishäkkeihin sijoitettuina mansikat sen sijaan tuottivat täydellisiä marjoja.

Mehiläiset voi valjastaa myös mansikan harmaahomeen biologisiksi torjujiksi. Mehiläispesään on mahdollista virittää vektorilevitin, jolloin mehiläiset levittävät pölyttäessään harmaahomeen sienitorjuntavalmistetta.

Mansikka ei ole hyvä mesikasvi. Mehiläinen kerää siitä lähinnä siitepölyä.

Lähde: Heini Pollari, 2012: Hyönteispölytyksen vaikutus neljän eri viljelykasvin sadon laatuun ja määrään. Pro gradu -työ, Turun yliopisto.

Sivun kuvat: Tarja Ollikka

  • Mehiläistarhaajalle
    • Pölytys kasvihuoneessa ja kasvutunnelissa
    • Siirtohoito
    • Kimalaisten kasvatus
  • Viljelijälle
    • Ilmoittautumislomake
    • Viljelijät kartalla
  • Biologinen torjunta mehiläisten avulla
  • Lisämateriaalia pölytyksestä ja pölytyspalvelusta
  • Mehiläisten ravintokasvit
    • Härkäpapu
    • Hunajakukka
    • Kanerva
    • Karhunvatukka
    • Kumina
    • Lakka
    • Lehmus
    • Mansikka
    • Mustikka
    • Omena
    • Pajut
    • Pellava
    • Puna-apila
    • Rypsi ja rapsi
    • Tattari
    • Unikot
    • Vadelma
    • Valkovuokko
    • Voikukka
    • Siitepölyjen värejä siitepölyvasussa

YHTEYSTIEDOT

Ullanlinnankatu 1 A 3
00130 Helsinki

puhelin:
010 387 4770

sähköposti: sml(at)hunaja.net

Tietosuojaselosteet

ARKISTO

Tarhaajatiedotteet
Uutiset
Hankkeet

SOSIAALINEN MEDIA

Facebook-ryhmä
Facebook-sivu
Facebook-profiili
Youtube

© Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry
  • Link to Youtube
  • Link to Facebook
Scroll to top Scroll to top Scroll to top

Havaitsitko mehiläisparven?

Soita Suomen Mehiläishoitajain Liiton parvipuhelimeen: 050 3444 297. Kartoitamme tilanteen ja välitämme parvenhakupyynnön lähimmälle mehiläishoitajalle. Puhelimeen vastataan joka päivä 8–20.

Lisätietoa mehiläisten parveilusta sekä tarhamehiläisistä ja niitä muistuttavista hyönteisistä saat täältä.

×