• Suomi
  • Svenska
Suomen Mehiläishoitajain Liitto
  • Liitto
    • Organisaatio
    • Hankkeet
    • Historia
    • Lausunnot
    • Uutisarkisto
    • Tarhaajatiedotteet
    • Liity jäseneksi
    • Verkkokauppa →
    • Kirjaudu jäsensivuille
  • Mehiläistarhaus
    • Koulutus ja kurssit
    • Minustako mehiläistarhaaja?
    • Mehiläishoitajan velvollisuudet viranomaisille
    • Hunajan ja muiden mehiläistuotteiden tuotanto
    • Karhut
    • Mehiläistaudit
    • Emonkasvatus ja jalostaminen
    • Neuvojan ajankohtaistunti
    • Havaintotarhaus
    • COLOSS-talvitappiokysely
    • Mehiläinen-lehti ja muut painotuotteet
    • Kouluttajat
  • Hunaja
    • Tietoa hunajasta
    • Muut mehiläistuotteet
    • Tarhamehiläinen ja muut pölyttäjät
    • Hunajaiset reseptit
  • Pölytys
    • Mehiläistarhaajalle
    • Viljelijälle
    • Biologinen torjunta
    • Lisämateriaalia
    • Mehiläisten ravintokasvit
  • Kysy meiltä
    • Medialle
    • Havaitsitko mehiläisparven?
    • Ota yhteyttä
  • Click to open the search input field Click to open the search input field Search
  • Menu Menu

Puna-apila

  • Mesikasvi: 2
  • Siitepölykasvi: 3
  • Kukkimisaika: kesä-elokuu
  • suositellaan 4–5 pesää/ha

Puna-apila (Trifolium pratense) on tärkeä nurmipalkokasvi. Se kuuluu hernekasveihin (Fabaceae) ja on tehokas typensitojakasvi. Erityisen tärkeä kasvi puna-apila on maamme luomutuotannossa.

Puna-apila vaatii ristipölytyksen. Sen kaksineuvoiset pienet, kapeat ja pitkät kukat vaativat paljon pölyttäjiltään. Pölytyksen onnistumiseksi mehiläisiä ja kimalaisia on oltava runsaasti ympäristössä kukinnan alkaessa, koska pölytyksen on tapahduttava 2–4 päivän kuluessa kukan avautumisesta.

Koska puna-apila hyötyy pitkäkielisestä pölyttäjähyönteisestä, kimalaiset ovat sen tehokkaimpia pölyttäjiä. Huolimatta lyhytkielisyydestään ja hitaammasta kukkavierailusta, myös mehiläiset ovat erittäin tehokkaita puna-apilapellon pölyttäjiä. Mehiläiset pölyttävät puna-apilaa sitä tehokkaammin, mitä houkuttelevampi pelto on – kuiva kasvusto ajaa mehiläiset muille mesikasveille. Mehiläiset saattavat myös ryöstää mettä, kimalaisten kukkatorveen tekemän reiän kautta pölyttämättä kukkaa.

Mehiläisten osuus puna-apilan siemensadontuotannosta on arvioilta 30 prosenttia.

Mehiläisen puna-apilalta keräämän siitepölyn väri on ruskea.

Sivun kuvat: Tarja Ollikka

  • Mehiläistarhaajalle
    • Pölytys kasvihuoneessa ja kasvutunnelissa
    • Siirtohoito
    • Kimalaisten kasvatus
  • Viljelijälle
    • Ilmoittautumislomake
    • Viljelijät kartalla
  • Biologinen torjunta mehiläisten avulla
  • Lisämateriaalia pölytyksestä ja pölytyspalvelusta
  • Mehiläisten ravintokasvit
    • Härkäpapu
    • Hunajakukka
    • Kanerva
    • Karhunvatukka
    • Kumina
    • Lakka
    • Lehmus
    • Mansikka
    • Mustikka
    • Omena
    • Pajut
    • Pellava
    • Puna-apila
    • Rypsi ja rapsi
    • Tattari
    • Unikot
    • Vadelma
    • Valkovuokko
    • Voikukka
    • Siitepölyjen värejä siitepölyvasussa

YHTEYSTIEDOT

Ullanlinnankatu 1 A 3
00130 Helsinki

puhelin:
010 387 4770

sähköposti: sml(at)hunaja.net

Tietosuojaselosteet

ARKISTO

Tarhaajatiedotteet
Uutiset
Hankkeet

SOSIAALINEN MEDIA

Facebook-ryhmä
Facebook-sivu
Facebook-profiili
Youtube

© Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry
  • Link to Youtube
  • Link to Facebook
Scroll to top Scroll to top Scroll to top

Havaitsitko mehiläisparven?

Soita Suomen Mehiläishoitajain Liiton parvipuhelimeen: 050 3444 297. Kartoitamme tilanteen ja välitämme parvenhakupyynnön lähimmälle mehiläishoitajalle. Puhelimeen vastataan joka päivä 8–20.

Lisätietoa mehiläisten parveilusta sekä tarhamehiläisistä ja niitä muistuttavista hyönteisistä saat täältä.

×