Suomi on edelläkävijä huoltovarmuuden kehittämisessä mehiläisalalla

Nettikysely ja keskustelut osallistujien kesken paljastivat, että muualla Pohjoismaissa ja Baltian maissa pölytyspalvelut eivät ole osa huoltovarmuutta eikä pölytyspalveluille ole tehty toimintaohjeistusta poikkeustilanteiden varalle. Myöskään lomitusjärjestelmää ei ole, joka turvaisi mehiläistarhaajien toiminnan poikkeavissa tilanteissa.

Siirtohoitoa toteutetaan vastausten mukaan samaan tapaan kuin Suomessa eli siirtämällä pesiä perinteisessä auton taakse kiinnitettävässä peräkärryssä. Vertailuna voisi mainita esimerkiksi Pohjois-Amerikan, jossa ison mittakaavan pölytyspalveluissa käytetään isojen pesämäärien siirtämiseen suunniteltuja kuorma-autoja.

Siirtohoito

Kysyimme osallistujilta, ovatko pölytyspalveluja toteuttavat tarhaajat havainneet siirtohoidolla olevan vaikutuksia mehiläisten hyvinvointiin ja ovatko jotkut mehiläisrodut parempia siirtohoidossa kuin toiset. Mainittuja vaikutuksia mehiläisiin olivat pesien ylikuumeneminen kuljetuksen aikana, emojen menettäminen ja stressi. Siirtohoidossa olisikin kehitettävää, jotta vältettäisiin pesien ylikuumeneminen ja emojen menettäminen.

Yhden vastauksen mukaan siirtohoitoon sopisi ehkä parhaiten musta mehiläinen ja Apis mellifera caucasia -mehiläinen. Apilan pölytykseen puolestaan sopisi parhaiten Apis mellifera caucasia -mehiläinen.

Vaikuttaa siltä, että hankkeen pyrkimys kehittää pölytyspalvelut ja mehiläistarhaus osaksi huoltovarmuutta on hyvin uutta ainakin Pohjois-Euroopassa.