SML:n valiokunnat sekä edustukset työryhmissä ja hankkeissa

SML:lla on yhdeksän valiokuntaa, jotka kehittävät mehiläisalaa omassa työkentässään. Valiokunnat koostuvat johtokunnan jäsenistä, liiton toimihenkilöistä sekä muista alan asiantuntijoista ja virkahenkilöistä. SML osallistuu myös moniin työryhmiin Suomessa ja EU:ssa. Liiton asiantuntemusta käytetään esimerkiksi pölyttäjiin, mehiläistauteihin ja hunajan elintarviketuotantoon liittyvissä ryhmissä. Lisäksi SML tekee yhteistyötä mehiläisalaa kehittävien hankkeiden kanssa ja toteuttaa hankkeita itsekin.

SML:n valiokunnat ja edustus ulkopuolisissa työryhmissä:

Valiokunnat voivat nimettyjen jäsenien lisäksi kutsua tarvittaessa asiantuntijajäseniä.

Työ- ja talousvaliokunta:

Työ- ja talousvaliokunta valmistelee ja tekee päätösehdotuksia johtokunnan käsittelyyn tulevista asioista. Se voi ratkaista johtokunnalle kuuluvia asioita joko johtokunnan valtuuttamana tai silloin, kun asian kiireellisyys estää sen viemisen johtokunnan päätettäväksi. Lisäksi valiokunta seuraa liiton talous- ja sijoitusasioita ja laatii niihin liittyviä esityksiä johtokunnalle.

Jäsenet: Rami Heikkilä (pj.), Ilpo Sneck (vpj.), Timo Rahkola ja Susanna Eloranta (siht.)

Ammattitarhausvaliokunta:

Ammattitarhausvaliokunta valmistelee esityksiä, joilla pyritään parantamaan ammattimaisen mehiläistarhauksen toimintaedellytyksiä Suomessa. Valiokunnan työssä painottuvat hunajan tuotannon kehittäminen, taloudellinen kannattavuus sekä menekin ja viennin edistäminen. Lisäksi valiokunta keskittyy ammattitarhaajien koulutuksen vahvistamiseen ja mehiläishoitoalan aseman turvaamiseen osana kansallista maatalouspolitiikkaa.

Jäsenet: Mikko Hilli (pj.), Jemina Valli, Kari Lappi, Vertti Seppälä, Jussi Taipale, Sanna Kurvinen ja Pertti Harmaala (siht.)

Mehiläisalan tutkimusvaliokunta:

Mehiläisalan tutkimusvaliokunta seuraa liiton toimintasuunnitelman mukaisesti mehiläisten terveyteen, hyvinvointiin ja tuottavuuteen liittyvien toimenpiteiden toteutumista. Valiokunta ylläpitää aktiivista yhteyttä yliopistoihin ja oppilaitoksiin sekä seuraa mehiläistautien ja loisten tilannetta valmistellen torjuntastrategioita. Tutkimusvaliokunta tekee tiivistä yhteistyötä Ruokaviraston kanssa mehiläissairauksien torjumiseksi ja osallistuu esimerkiksi EKM-taudin torjunnan toimeenpanoon ja seurantaan. Lisäksi valiokunta kehittää liiton mehiläisjalostustoimintaa ja sen vaikuttavuutta.

Jäsenet: Timo Rahkola (pj.), Mikko Hilli, Lassi Kauko, Sakari Raiskio, Anu Korpikallio, Jussi Taipale ja Anneli Salonen (siht.)

Koulutusvaliokunta:

Koulutusvaliokunta kehittää mehiläisalan koulutusjärjestelmää ja oppimateriaaleja vastaamaan alan tarpeita ja ajankohtaista tietoa. Valiokunta osallistuu aktiivisesti ammattikoulutuksen sisältöjen ja rakenteiden kehittämiseen yhteistyössä oppilaitosten ja asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on varmistaa, että mehiläistarhaajilla on saatavilla laadukasta ja ajantasaista koulutusta koko urapolun varrella.

Jäsenet: Teija Javanainen (pj.), Anu Tanskanen, Sanna Kängsep, Riitta Salo, Pasi Heinämaa, Maritta Martikkala ja Pertti Harmaala (siht.).

Laatuvaliokunta:

Laatuvaliokunta seuraa suomalaisen hunajan laatua. Valiokunta myös opastaa tarhaajia hunajan laatuun liittyvissä kysymyksissä ja pyrkii edistämään monikukkahunajan ja lajihunajien laatua. Laatuvaliokunta päivittää tarvittaessa Suomen paras hunaja -kilpailun sääntöjä ja seuraa Hyvän käytännön ohjeiden käyttöä tarhaajien arjessa. Tavoitteena on varmistaa hunajan korkea laatu ja edistää hunajan arvostusta sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

Jäsenet: Ilpo Sneck (pj.), Sonja Sinisalo, Mika Olsbo, Hannu Luukinen, Sanna Kurvinen, Anneli Salonen ja Virpi Aaltonen (siht.)

Nuorisovaliokunta:

Nuorisovaliokunta seuraa ja kehittää nuorille suunnattua mehiläisharrastetoimintaa tarjoten mielekkäitä tapoja tutustua alaan ja sen yhteisöön. Valiokunta järjestää tapahtumia ja toimintaa, jotka innostavat nuoria mukaan mehiläistarhauksen pariin. Lisäksi se valitsee ja valmentaa suomalaiset edustajat kansainväliseen nuorten mehiläistapahtumaan IMYBiin vahvistaen nuorten osaamista ja kansainvälistä verkostoitumista.

Jäsenet: Pasi Heinämaa(pj.), Emil Backström, Miro Kulmala, Maija Flinkman, Jussi Taipale, Sanna Kängsep ja Virpi Aaltonen (siht.).

Karhuvaliokunta:

Karhuvaliokunta laatii esityksiä, lausuntoluonnoksia ja toimenpide-ehdotuksia, joilla pyritään vähentämään karhujen aiheuttamia vahinkoja mehiläistarhaukselle. Valiokunta seuraa vahinkotilannetta ja tekee aloitteita ennaltaehkäisevien ratkaisujen, kuten aitauksien ja alueellisen yhteistyön, edistämiseksi. Valiokunnan tavoitteena on saada karhuvahinkojen määrä vähenemään ja vahinkokorvaukset vastaamaan todellisia kustannuksia, joita tarhaajille aiheutuu. Työ tukee sekä tarhaajien oikeusturvaa että mehiläistarhauksen jatkuvuutta karhualueilla.

Jäsenet: Jussi Taipale (pj.), Ilpo Sneck, Timo Rahkola, Martti Häikiö, Pentti Karioja ja Pertti Harmaala (siht.)

Luomutuotantovaliokunta:
Luomutuotantovaliokunta seuraa aktiivisesti luomumehiläistarhauksen kehitystä ja siihen liittyviä säädöksiä sekä markkinatilannetta. Valiokunta valvoo luomutarhaajien etuja ja pyrkii parantamaan luomuhunajan tuotantoedellytyksiä Suomessa. Valiokunnan toiminta tukee kestävää mehiläishoitoa ja varmistaa.

Jäsenet: Vertti Seppälä (pj.), Jemina Valli, Brita Suokas Luomuliitto ry, Mari Tervonen, Jaana Nikkilä ja Anneli Salonen (siht.)

Pölytysvaliokunta:

Pölytysvaliokunta suunnittelee ja edistää toimenpiteitä, jotka liittyvät mehiläisten ja muiden luonnonpölyttäjien pölytystyöhön sekä pölytyksen merkityksen vahvistamiseen. Valiokunta kehittää käytäntöjä ja toimintamalleja, joilla voidaan turvata pölytyspalveluiden saatavuus ja vaikuttavuus eri tuotantoalueilla. Lisäksi se pyrkii aktiivisesti löytämään yhteistyötahoja, joiden kanssa pölytykseen liittyviä hankkeita ja ratkaisuja voidaan toteuttaa tehokkaasti.

Jäsenet: Sanna Kurvinen (pj.), Teija Javanainen, Noora Räsänen, Sakari Raiskio, Mikko Hilli, Anna-Maria Borshagovski ja Anneli Salonen (siht.)

Edustukset ulkopuolissa työryhmissä:

EU:n talonpoikaisjärjestön Copa-Cogecan ja Euroopan komission hunajatyöryhmä: Vertti Seppälä

Copa-Cogeca ja Euroopan komission hunajatyöryhmä ovat EU-tason vaikuttajaryhmiä, jotka esimerkiksi tukevat ja edistävät hunajan jäljitettävyysjärjestelmän ja EU:n referenssilaboratorion perustamista. Ryhmät pyrkivät varmistamaan reilun kaupan EU-markkinoilla. Suomen Mehiläishoitajain Liiton mukana olo vahvistaa suomalaisen hunajantuotannon edunvalvontaa ja tuo alan asiantuntemuksen osaksi eurooppalaista päätöksentekoa.

European Professional Beekeepers Association (EPBA): Ari Seppälä

European Professional Beekeepers Association (EPBA) on eurooppalaisten ammattimehiläistarhaajien yhteistyöjärjestö, joka edistää alan elinkeinojen asemaa ja hunajan aitoutta EU-markkinoilla. EPBA esimerkiksi kerää tutkimustietoa hunajaväärennöksistä ja vaikuttaa viranomaisiin elintarviketurvallisuuden ja reilun kilpailun puolesta. Suomen Mehiläishoitajain Liiton jäsenyys EPBA:ssa tuo suomalaiset tarhaajat mukaan yhteiseen rintamaan hunajamarkkinoiden puhdistamiseksi ja alan edunvalvontaan Euroopassa.

NBBC- ja NBARS- yhteistyö: Pertti Harmaala

Nordic-Baltic Bee Council (NBBC) ja Nordic-Baltic Apicultural Research Symposium (NBARS) ovat yhteistyöfoorumeita, joissa Pohjois- ja Baltian maiden mehiläisalan toimijat jakavat tietoa ja kehittävät alaa yhdessä. Foorumit kokoavat tutkijoita, neuvonantajia ja järjestöjen edustajia keskustelemaan ajankohtaisista haasteista, kuten varroatilanteesta ja hunajan laadusta. Suomen Mehiläishoitajain Liiton osallistuminen tuo suomalaisen näkökulman esiin, vahvistaa kansainvälistä verkostoitumista ja mahdollistaa uusimman tutkimustiedon hyödyntämisen kotimaassa.

COLOSS -talvitappioryhmä: Anneli Salonen

COLOSS-talvitappiotyöryhmä on kansainvälinen tutkimusverkosto, joka kerää vertailukelpoista tietoa mehiläisyhteiskuntien talvitappioista eri maissa. Suomen Mehiläishoitajain Liiton osallistuminen mahdollistaa suomalaisen datan hyödyntämisen kansainvälisessä vertailussa ja auttaa kehittämään hoitokäytäntöjä tappioiden vähentämiseksi. Kuuluminen ryhmään tuo myös uusinta tutkimustietoa ja menetelmiä suoraan suomalaisille tarhaajille.

Maatalouden Erikoisyhdistysten Liitto: Rami Heikkilä

Maatalouden Erikoisyhdistysten Liitto kokoaa yhteen eri maatalousalan erikoisjärjestöjä edistämään yhteisiä etuja. Liitto toimii vaikuttajana maatalouspolitiikassa ja tarjoaa jäsenilleen kanavan osallistua alan kehittämiseen ja päätöksentekoon. Suomen Mehiläishoitajain Liiton jäsenyys MEL:ssa vahvistaa mehiläisalan asemaa osana maatalouden kokonaisuutta ja tuo tarhaajien äänen kuuluviin laajemmassa keskustelussa.

Tumman mehiläisen geenivaratyötyhmä: Timo Rahkola

Luonnonvarakeskuksen tumman mehiläisen geenivaratyöryhmä edistää alkuperäisen pohjolan tumman mehiläisen geeniperimän säilyttämistä Suomessa. Työryhmä kerää ja tallettaa siemennestettä sekä muuta geneettistä materiaalia geenipankkiin tulevia suojelutoimia varten. Lisäksi se tekee yhteistyötä muiden pohjoismaisten toimijoiden kanssa rodun säilyttämiseksi ja tarhauksen kehittämiseksi.

KOVA-toimikunta, Huoltovarmuuskeskus: Susanna Eloranta

KOVA-toimikunta on Huoltovarmuuskeskuksen alainen asiantuntijaverkosto, joka edistää kotitalouksien omatoimista varautumista ja ruokahuollon huoltovarmuutta kriisitilanteissa. Toimikuntaan kuuluu järjestöjä, joilla on merkitystä elintarvikehuollon, kotiviljelyn ja luonnontuotteiden saatavuuden turvaamisessa. Suomen Mehiläishoitajain Liiton mukanaolo tuo mehiläistarhauksen osaksi kansallista varautumista ja vahvistaa hunajan roolia kotimaisena ravinnonlähteenä.

Ajankohtaiset hankkeemme:

Suomalaisen mehiläishoidon kehittäminen-hanke (CAP-hanke)

Suomen Mehiläishoitajain Liitto toteuttaa mehiläisalan CAP-toimia Suomalaisen mehiläishoidon kehittäminen -hankkeen suunnitelman mukaisesti vuosien 2025–2026 aikana. Koko Suomen alueella toteutettavan hankkeen tavoitteena on kehittää mehiläistuotteiden lisäarvoa, parantaa hunajan laatua, tarjota riittävää koulutusta erityisesti ammattitarhaajille, kehittää digitalisointia, edistää emonkasvatusta ja jalostusta sekä parantaa mehiläisten terveyttä ja tutkimusta. Lisäksi tavoitteena on lisätä ja jalkauttaa mehiläissektorilla tarvittavaa tutkimustietoa. Hankkeen tavoitteet vastaavat myös EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteisiin. Laaditun suunnitelman tavoitteena on hyödyttää mehiläishoitoalaa mahdollisimman laajasti. Tutustu CAP-hankkeesta maksettaviin tukiin ja hyödynnä tilaisuus: CAP-tuet 2025-2026. Tukea myönnetään aluekoulutuksiin, messuosallistumisiin, maistatuskuluihin ja nuorisotunteihin – ja kerhoihin. Tutustu itse hankkeeseen täältä Suomalaisen mehiläishoidon kehittäminen -hanke ja hankkeen tavoitemittareihin täältä CAP-hankkeen tavoitemittarit 2025-2026.

Mehiläisten tuottama pölytys osana huoltovarmuutta (MehiVarma)-hanke

MehiVarma on valtakunnallinen kehittämishanke, jonka tavoitteena on vahvistaa Suomen huoltovarmuutta mehiläispölytyksen avulla. Hanke pyrkii esimerkiksi luomaan pölytyspalveluverkoston, jonka kautta viljelijät löytävät mehiläispölytyspalveluja tarjoavia tarhaajia varmistamaan satokasvien onnistuneen pölytyksen niin normaalioloissa kuin poikkeustilanteissa. Tarhaajat hyötyvät uusista yhteistyömahdollisuuksista ja toimintamalleista, jotka parantavat mehiläisalan palveluiden monipuolisuutta ja kannattavuutta. Mehiläispölytyksen arvo viljelykasvien sadonlisänä on kansainvälisesti merkittävä, ja sen vaikutuksia tutkitaan nyt kattavasti myös Suomen olosuhteissa. Hankkeen kotisivut: MehiVarma – Suomen Mehiläishoitajain Liitto

Hankkeet, joissa olemme mukana yhteistyötahona:

Agri-Food klusteri

Agri-Food klusteri on maatalous- ja elintarvikealan yhteistyöverkosto, joka yhdistää yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja julkisia toimijoita. Sen tavoitteena on edistää kestävää ruoantuotantoa, innovaatiota ja kilpailukykyä. Suomen Mehiläishoitajain Liitolle klusteri tarjoaa mahdollisuuksia verkostoitumiseen, uusien toimintamallien kehittämiseen ja alan näkyvyyden vahvistamiseen.

Tukesin NAP III-hanke

NAP III on Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) koordinoima kansallinen toimintaohjelma kestävän kasvinsuojelun edistämiseksi vuosina 2023–2027. Ohjelman tavoitteena on vähentää kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuvia riskejä ja edistää integroidun kasvinsuojelun (IPM) sekä vaihtoehtoisten torjuntamenetelmien käyttöönottoa. Tarhaajat hyötyvät hankkeesta, koska IPM:n ja rajoitetumman kemiallisen torjunnan myötä pölyttäjien, kuten mehiläisten, altistuminen vähenee ja elinympäristöt paranevat. Lisäksi ohjelma tuottaa ohjeistusta, koulutusta ja yhteistyömahdollisuuksia, jotka auttavat tarhaajia sopeuttamaan toimintaa muuttuvaan sääntely- ja käytäntöympäristöön

ELTUVA-hanke

ELTUVA on Itä-Suomen yliopiston ja SavoGrown toteuttama kehityshanke, joka edistää elintarviketurvallisuutta ja kehittää analytiikkaa prosessointimenetelmien ja laboratorioanalytiikan avulla. Hanke kehittää korkeapaine- ja kuivausprosessointia sekä optimoi säilyvyystutkimuksia ja mikrobiologista analytiikkaa, mikä nopeuttaa tulosten hyödyntämistä tuotekehityksessä. Suomalaiset tarhaajat ja viljelijät hyötyvät parantuneista prosessointimenetelmistä ja luotettavammasta analytiikasta, jotka tukevat hunaja- ja mehiläistuotteiden laadunvarmistusta, tuotekehitystä ja markkinamahdollisuuksia. Hankkeessa tutkitaan myös keinoja elintarvikepetosten torjuntaan mittausanalytiikan kehittämisen kautta

Mehiläistalouden kasvupolut-hanke

Mehiläistalouden kasvupolut -hankkeen tavoitteena on lisätä mehiläistalouteen liittyviä elinkeinoja, hunajantuotantomääriä ja mesikasvien viljelyä. Hanketta toteutetaan Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Hämeessä. Hankkeella pyritään kehittämään mehiläistalouteen uusia, innovatiivisia ja erityisesti kannattavuutta parantavia ratkaisuja, joita tarhaajat voivat soveltaa omaan toimintaansa. Hankkeen kohderyhmänä ovat mehiläistarhauksen harrastajat ja ammattimaisesti toimivat tahot, sekä mesikasvien viljelyn osalta alueen viljelijät. Hanketta toteutetaan kesäkuun 2025 ja joulukuun 2027 aikana. Suomen Mehiläishoitajain Liitto toimii hankkeen yhteistyökumppanina etenkin viestinnän saralla. Hankkeen kotisivuilta lisätietoja: Mehiläistalouden kasvupolut – Satafood