• Suomi
  • Svenska
Suomen Mehiläishoitajain Liitto
  • Liitto
    • Ajankohtaista
    • Organisaatio
    • Paikallisyhdistykset
    • Hankkeet
    • Lausunnot
    • Tiedotteet ja uutiset
    • Liity jäseneksi
    • Verkkokauppa →
    • Kirjaudu jäsensivuille
  • Mehiläistarhaus
    • Koulutus ja kurssit
    • Minustako mehiläistarhaaja?
    • Mehiläishoitajan velvollisuudet viranomaisille
    • Hunajan ja muiden mehiläistuotteiden tuotanto
    • Karhut
    • Mehiläistaudit
    • Emonkasvatus ja jalostaminen
    • Neuvojan ajankohtaistunti
    • Havaintotarhaus
    • COLOSS-talvitappiokysely
    • Mehiläinen-lehti ja muut painotuotteet
    • Kouluttajat
  • Hunaja
    • Tietoa hunajasta
    • Muut mehiläistuotteet
    • Tarhamehiläinen ja muut pölyttäjät
    • Hunajaiset reseptit
  • Pölytys
    • Mehiläistarhaajalle
    • Viljelijälle
    • Viljelijät ja pölytyspalvelun tarjoajat kartalla
    • Lisämateriaalia pölytyksestä ja pölytyspalvelusta
    • Biologinen torjunta mehiläisten avulla
    • Mehiläisten ravintokasvit
  • Kysy meiltä
    • Medialle
    • Havaitsitko mehiläisparven?
    • Ota yhteyttä
  • Click to open the search input field Click to open the search input field Search
  • Menu Menu

Pieni pesäkuoriainen

Etelä-Afrikasta pesäisin oleva pieni pesäkuoriainen (Aethina tumida) on mehiläispesissä lisääntyvä, pesiä tuhoava kovakuoriainen. Kuoriainen on Suomessa ja EU:ssa valvottava eläintauti. Sitä ei ole toistaiseksi havaittu EU:n alueella muualla kuin Etelä-Italiassa, jossa sitä löytyi syksyllä 2014 Calabrian maakunnassa ja myöhemmin Sisiliassa. Kuoriaista ei saatu hävitettyä massiivisista torjuntatoimista huolimatta, mutta ilmeisesti leviäminen saatiin estettyä.

Tätä ennen kuoriaista on tavattu EU:n alueella kerran tuontikuningattarista Portugalissa vuonna 2004. Portugalissa pesät tuhottiin eikä kuoriainen päässyt sielläkään leviämään. Muualla maailmassa pientä pesäkuoriaista on yleisesti USA:ssa, Egyptissä, Australiassa ja myös ainakin Ontarion alueella Kanadassa.

Tuntomerkit ja elinkierto

Aikuinen pieni pesäkuoriainen on 5-7 mm pitkä ja 3-4,5 mm leveä, väriltään ruskea tai tummanruskea. Sen tunnistaa takaruumista lyhyemmistä peitinsiivistä, joiden alta ruumis hiukan pilkottaa ja tuntosarvista, jotka muistuttavat pyöreäpäistä nuijaa. Aikuisen kuoriaisen saattaa sekoittaa silkkihälvekkääseen.

Pienen pesäkuoriaisen vaalea toukka on pisimmillään noin mehiläisen mittainen ja sen voi sekoittaa vahakoisan (Galleria mellonella) toukkaan. Kuoriaisen toukan tunnistaa siitä, että sillä on pääpuolella kolme paria jalkoja ja selässä kaksi riviä tummia piikkejä. Vahakoisan toukalla olevat valejalkaparit keski- ja takaruumiissa siis puuttuvat tältä toukalta.

Pieni pesäkuoriainen pystyy elämään mehiläispesän ulkopuolella, mutta lisääntyy mehiläispesässä. Kuoriainen munii mehiläispesän kennoihin ja kuoriutuneet toukat käyttävät ravinnokseen mehiläisten toukkia, hunajaa ja siitepölyä. Ravintoa etsiessään toukat kaivavat käytäviä kennostoihin ja voivat romahduttaa koko pesän. Toukkien uloste voi saastuttaa myös hunajan. Täysikasvuinen toukka siirtyy pesän ulkopuolelle ja koteloituu maaperään pesän lähistölle. Aikuinen kuoriutuu noin kuukauden kuluttua, mutta optimioloissa jopa kahdeksassa vuorokaudessa. Sukupolvia voi olla 1-6 vuodessa.

Aikuinen pieni pesäkuoriainen hakeutuu uuteen pesään lisääntymään. Kuoriainen on hyvä lentämään ja voi selviytyä ravinnotta reilun viikon ja useita kuukausia kypsillä, pilaantuvilla tai mädillä hedelmillä. Kuoriainen voi levitä mehiläisten (parvet, pakettimehiläiset, emot jne.), mehiläistarvikkeiden, kaluston, käsittelemättömän hunajan, mehiläisvahan, hedelmien, puun ja saastuneen maaperän (koteloituneita toukkia) mukana.

Taudin oireet

Pieni pesäkuoriainen voi jäädä tarhaajalta huomaamatta, koska se vilistää nopeasti piiloon pesää avattaessa. Epäiltäessä pientä pesäkuoriaista voi pesään asettaa erityisiä ansapyydyksiä kehien väliin tai pohjalle aaltopahvin pala, jonka alle kuoriaiset piiloutuvat mehiläisiltä. Pyydyksiä kannattaa asettaa ja näyte lähettää, jos havaitset

  • pesässä outoja kuoriaisia
  • toukkien kaivamia käytäviä kennostoissa
  • outoja mehiläistoukkien tuhoja (kuoriaisen toukat syövät mehiläistoukkia)
  • värimuutoksia hunajassa
  • erittäin pahassa saastunnassa lentoaukosta valuvaa käynyttä haisevaa hunajaa

Jos epäilet pientä pesäkuoriaista mehiläistarhoilla, voit lähettää näytteen maksutta tutkittavaksi Ruokaviraston Kuopion laboratorioon. Pakasta kuoriaiset tai toukat ensin ja sulje ne tiiviiseen purkkiin ennen lähettämistä. Liitä mukaan tutkimuslähete ja mahdollisimman tarkat tiedot näytteestä.

Ennaltaehkäisy

Suomeen on tuotu ja tuodaan vuosittain mehiläisiä Italiasta. Mehiläisiä, emoja tai mehiläishoitoon liittyviä tarvikkeita (käsittelemätön hunaja, kalusto jne.) ei saa tuoda sellaisilta alueilta, joissa pientä pesäkuoriaista on esiintynyt eikä 100 kilometrin säteellä näistä alueista. Yleensäkin ulkomailta mehiläisten ja emojen tuonti vaatii aina myös paikallisen eläinlääkärin allekirjoittaman terveystodistuksen.

Parasta ennaltaehkäisyä on ostaa vain kotimaisia mehiläisiä ja emoja ja tarhata vain vahvoja yhteiskuntia. Vahva yhteiskunta pystyy vastustamaan kuoriaista niin, että yhteiskunta ei tuhoudu, mutta heikko yhteiskunta menetetään helposti.

Leviämään päässeen kuoriaisen hävittäminen ei ole mahdollista.

Epäiltäessä pienen pesäkuoriaisen esiintymistä on siitä ilmoitettava välittömästi virkaeläinlääkärille (kunnaneläinlääkäri tai läänineläinlääkäri). Mahdollisen tartunnan leviämisen estämiseksi on myös välittömästi ryhdyttävä toimeen eli mitään mehiläistarhaukseen liittyvää ei saa siirtää.

Aikuinen pieni pesäkuoriainen (Kuva: James D. Ellis, University of Florida, Bugwood.org)

Pienen pesäkuoriaisen toukalla on kolme paria jalkoja eturuumiissa.

Pienen pesäkuoriaisen toukat aiheuttavat suurta tuhoa syödessään hunajaa, vahaa ja mehiläisten toukkia. (Kuva: Jeffrey W. Lotz, Florida Department of Agriculture and Consumer Services, Bugwood.org )

EU:n referenssilaboratorion tunnistusopas pienelle pesäkuoriaiselle.

  • Pieni pesäkuoriainen Finland

Varautumissuunnitelma pienen pesäkuoriaisen varalle Suomessa. Eri osapuolten velvollisuudet.

  • Varautumissuunnitelma pienipesäkuoriainen SML2015
  • Koulutus ja kurssit
  • Minustako mehiläistarhaaja?
  • Mehiläishoitajan velvollisuudet viranomaisille
  • Hunajan ja muiden mehiläistuotteiden tuotanto
    • Hunaja ja sen pakkaaminen
      • Käsittele hunaja oikein
        • Hunajan kosteus
        • Lämpö vanhentaa hunajaa
        • Kiteytä hunaja hienokiteiseksi
      • Hunajan pakkausmerkinnät
        • Hunajapakkausten punnitseminen
    • Hunajan markkinointi ja myynti
    • Hyvää Suomesta -merkki
    • Kuningatar-hunaja
    • Lajihunajat
    • Luomuhunajan tuotanto
    • Hunajan arviointi
    • Hunajavalmisteet
    • Muiden mehiläispesän tuotteiden kerääminen
      • Propoliksen kerääminen
      • Siitepölyrakeiden kerääminen
        • Siitepölyn pakkausmerkinnät
      • Pergan kerääminen
      • Emomaidon kerääminen
      • Mehiläismyrkyn kerääminen
      • Mehiläisvahan käsittely
      • Kuhnuritoukat
      • Mehiläistuotteet: ravintolisiä vai elintarvikkeita
      • Kosmetiikan valmistuksesta
  • Karhut
    • Ilmoita karhuvahingosta
    • Karhuvahinkokartta
    • Mitä teet kun karhu on käynyt tarhalla?
    • Aitausohjeet mehiläistarhoille
    • Ohjeita mehiläistarhaajille karhun kohtaamisessa
  • Mehiläistaudit
    • Esikotelomätä (EKM)
      • EKM-saneerausohjeet
    • Varroapunkki
    • Nosema
    • Toukkamätä
    • Kalkkisikiö
    • Pieni pesäkuoriainen
    • Tropilaelaps-punkki
    • Vahakoisa
  • COLOSS-talvitappiokysely
  • Vaakapesät
  • Neuvojan ajankohtaistunti
    • Ajankohtaistuntien nauhoitteet
    • Yrittäjyys-luentosarja
  • Ammattitarhaus
  • Havaintotarhaus
    • Havaintotarhaajien materiaalit
      • Jalostusarvostelu
      • Varroatarkkailu
        • HIVE CLEAN -RYHMÄ
        • Sikiökatkosryhmä
      • Ohjeita SML:n pesävaakojen käyttäjille
    • Kannattavuuslaskenta
  • Mehiläinen-lehti ja muut painotuotteet
    • Mehiläinen-lehti
    • Tiedotus- ja markkinointimateriaali
    • Verkkokauppa
  • Kouluttajat
    • SML:n kouluttajat
    • Koulutusmateriaalit
      • Emonkasvatus ja jalostaminen
        • Varroaa kestävän mehiläisen jalostustyö
      • Oppikirja oppitunti 1
  • Mehiläisalan tutkimus

YHTEYSTIEDOT

Ullanlinnankatu 1 A 3
00130 Helsinki

puhelin:
010 387 4770

sähköposti: sml(at)hunaja.net

Tietosuojaselosteet

ARKISTO

Tarhaajatiedotteet
Uutiset
Hankkeet

SOSIAALINEN MEDIA

Facebook-ryhmä
Facebook-sivu
Facebook-profiili
Youtube

© Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry
  • Link to Youtube
  • Link to Facebook
Scroll to top Scroll to top Scroll to top