Toukkamätä
Eurooppalainen toukkamätä eli yksinkertaisemmin vai toukkamätä ei ole Suomessa valvottava eläintauti. Joissakin Euroopan maissa sen aiheuttajasta, Melissococcus Plutonius bakteerista, on ärhäkämpiä kantoja ja taudillakin vakavampia muotoja. Toukkamätää esiintyy erityisesti keväällä ja alkukesällä. Erilaiset stressitekijät, esimerkiksi myöhäinen varroatorjunta, altistaa tälle sikiötaudille. Joillakin mehiläiskannoilla on myös herkkyys sairastua helpommin kuin toisella.
Mehiläistoukka saa bakteerin ruokamehun mukana. Toukkamätäbakteeri kasvaa toukan suolistossa estäen toukan ravinnon saannin. Toukka kuolee jo avosikiövaiheessa. Oudosti retkottavat avosikiöt ovatkin tyypillisin helposti tunnistettava oire taudista. Sairastuneen toukkan suolen seinämän läpäisee helposti myös niin sanottuja sekundäärisiä bakteereja. Toisen vaiheen infektion seurauksena toukan väri voi vaihdella kellertävästä ruskehtavaan. Toukka kuitenkin kuolee aina jo avosikiönä toisin kuin esikotelomädässä eli amerikkalaisessa toukkamädässä, jossa toukka kuolee vasta peittosikiövaiheessa.
Sikiötaudit aiheuttavat aina aukkoisuutta sikiöalalle, koska sairastuneet toukat on poistettu. Hunaja on kuitenkin aina käyttökelpoista. Suomessa suositus on poistaa vain sairaat kakut tai siirtää emo puhtaalle kakustolle munimaan. Sairaustapausten ilmentyessä pesäkohtainen tai tarhakohtainen kalusto hidastaa leviämistä. Pesien siirtely, emo- ja mehiläiskauppa levittävät tautia. Ärhäkämpien bakteerikantojen tapauksissa yhteiskunta kannattaa kuitenkin saneerata kuten esikotelomädässä. Joissakin maissa, esimerkiksi Norjassa, kaikkiin mehiläistauteihin suhtaudutaan vakavasti ja myös toukkamätää sairastavat yhteiskunnat tuhotaan kalustoineen polttamalla.
Toukkamädän oireet
- oudosti retkottavat avotoukat
- avotoukan väri on muuttunut helmenvalkoisesta kellertäväksi tai ruskean eri sävyihin
- avotoukan ilmaputket ovat tulleet näkyviksi.
- joskus toukat tuoksuvat raikkaan etikkaisille.
- toukkajäännökset eivät veny ja mehiläiset pystyvät poistamaan sairaat toukat.
Terve avotoukka on kauniisti kerällä kennon pohjalla ja se on väriltään helmenvalkoinen.
Toukkamädän hoito
Vahva yhteiskunta ja mehiläistauteja sietävä mehiläiskanta on paras tae terveelle yhteiskunnalle. Erilaiset stressitekijät lisäävät alttiutta sairastua. Hyvä varroantorjunta ja ravitsemustilanne sekä oikea sikiöalan lämpötila vahvistavat vastustuskykyä. Varsinkin keväällä avotoukkien liian suuri suhteellinen osuus altistaa taudille.
Sairastuneen yhteiskunnan sikiökakut, joissa on kuolleita toukkia, poistetaan pesästä ja tuhotaan. Emon voi myös siirtää sulkuristikon yläpuolelle puhtaille kakuille munimaan. Kakut, joissa oli sairaita toukkia, poistetaan, kun mehiläiset ovat syntyneet. Vakavammissa tapauksissa kannattaa tehdä samanlainen saneeraus kuin esikotelomätään sairastuneelle yhteiskunnalle. Toukkamätäbakteerin itiöt tuhoutuvat vahan sulatuksessa, puoli tuntia +80 astetta. Taudinaiheuttamiskyky ei säily hunajassa, mutta siitepölyssä useita kuukausia ja toukan ulosteissa noin puoli vuotta.
Hyvä hygieniakäytäntö, kaluston hyvä kunto ja kakuston uusiminen vähentävät tautiriskejä. Sikiöalan säännöllinen ja huolellinen tarkistaminen estää tautien leviämistä. Jos jossakin tarhalla tai yksittäisellä yhteiskunnalla on sikiötautioireita, kannattaa ottaa käyttöön pesäkohtainen tai tarhakohtainen kalusto, jotta tautien leviämisriski pienenee. Kakuston desinfiointi etikkahappohöyrytyksellä, kuten noseman ennaltaehkäisyssä, toimii ainakin osittain myös toukkamädän suhteen.