• Suomi
  • Svenska
Suomen Mehiläishoitajain Liitto
  • Liitto
    • Ajankohtaista
    • Organisaatio
    • Paikallisyhdistykset
    • Hankkeet
    • Lausunnot
    • Tiedotteet ja uutiset
    • Liity jäseneksi
    • Verkkokauppa →
    • Kirjaudu jäsensivuille
  • Mehiläistarhaus
    • Koulutus ja kurssit
    • Minustako mehiläistarhaaja?
    • Mehiläishoitajan velvollisuudet viranomaisille
    • Hunajan ja muiden mehiläistuotteiden tuotanto
    • Karhut
    • Mehiläistaudit
    • Emonkasvatus ja jalostaminen
    • Neuvojan ajankohtaistunti
    • Havaintotarhaus
    • COLOSS-talvitappiokysely
    • Mehiläinen-lehti ja muut painotuotteet
    • Kouluttajat
  • Hunaja
    • Tietoa hunajasta
    • Muut mehiläistuotteet
    • Tarhamehiläinen ja muut pölyttäjät
    • Hunajaiset reseptit
  • Pölytys
    • Mehiläistarhaajalle
    • Viljelijälle
    • Viljelijät ja pölytyspalvelun tarjoajat kartalla
    • Lisämateriaalia pölytyksestä ja pölytyspalvelusta
    • Biologinen torjunta mehiläisten avulla
    • Mehiläisten ravintokasvit
  • Kysy meiltä
    • Medialle
    • Havaitsitko mehiläisparven?
    • Ota yhteyttä
  • Click to open the search input field Click to open the search input field Search
  • Menu Menu

Pikkuvahakoisa. Tunnistaa keltaisesta päästä.

Vahakoisa

Mehiläistarhaajille vahakoisat ovat tuholaisia, jotka syövät kakustoa ja aiheuttavat suurta tuhoa kakkuvarastossa tai heikentyneissä yhteiskunnissa.

Tuhoa aiheuttavat sekä isovahakoisa (Galleria mellonella) että pikkuvahakoisa (Achroia grisella). Molempien koisien toukat kaivavat käytäviä kakustossa ja syövät mehiläisvahaa, toukkavaippoja, siitepölyä ja hunajaa.
Isovahakoisa aiheuttaa merkittävää vahinkoa trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla sekä villi- että tarhamehiläisyhteiskunnissa. Varsinkin Afrikassa vahakoisa on laajalle levinnyt ja aiheuttaa suurta huolta. Sen epäillään levittävän mehiläisten viruksia, ja siksi tätä suhteellisen tuntematonta tuholaista on tarve tutkia enemmän.

Isovahakoisa on väriltään tummempi kuin pikkuvahakoisa, mutta alapuolen siivet ovat vaaleanharmaat.

Vahakoisan tuntomerkit ja esiintyminen

Pikkuvahakoisa on alun perin ollut lämpimämpien olosuhteiden perhonen, mutta nykyisin sitä tavataan kaikkialla, missä on mehiläisiä. Aikuinen pikkuvahakoisa on 13 mm pitkä. Sillä on hopeanharmaa tai beige vartalo ja selvästi erottuva keltainen pää.

Isovahakoisa on kooltaan noin 20 mm pitkä. Sen siipien yläpuoli voi vaihdella väritykseltään harmahtavasta ruskeaan ja tummanharmaasta lähes mustaan. Alapuolelta siivet ovat vaaleanharmaat.

Vahakoisan lisääntyminen

Vahakoisan toukka kaivamassa käytävää rakennetulla kakulla. ©Maritta Martikkala

Isovahakoisa voi lisääntyä lämpimässä ilmastossa todella nopeasti. Koisanaaras käy öisin munimassa pesään esimerkiksi sopiviin siitepölykennojen rakosiin. Munista kuoriutuu toukkia 32 asteen lämpötilassa jo muutamassa päivässä. Sen sijaan 10–16 asteen lämpötilassa kuoriutumiseen voi mennä jopa kuukausi. Kuoriuduttuaan toukka lähtee ruokailemaan. Se kulkee tunnelissa kennojen pohjan tuntumassa ja kutoo ympärilleen seittiä. Kennon pohjalla se on suojassa kennoja puhdistavilta mehiläisiltä. Toukka voi kulkea jopa kolmen metrin matkan ja vaihtaa matkalla pesää.

Mehiläiset puolustautuvat puremalla

Mehiläisten on havaittu puolustautuvan vahakoisan toukkaa vastaan puremalla. Samalla mehiläisen sylkirauhasesta erittyy 2-heptanonia. Tälle yhdisteelle on löydetty monta tehtävää, mutta sen päätehtävä on vielä hämärän peitossa. Vahakoisan toukan on havaittu halvaantuvan muutamaksi minuutiksi mehiläisen pureman jälkeen, jolloin mehiläiset voivat poistaa toukan pesästä. Myös varroapunkki halvaantuu mehiläisen puremasta, mutta sen taas ei ole nähty toipuvan puremasta.

Vahakoisan tuhojen estäminen

Heikentynyt pesä on alttiina vahakoisan tuhoille. Vahva yhteiskunta pystyy vastustamaan vahakoisaa, ja lievästi saastunut, heikko pesä voidaankin pelastaa nostamalla se vahvan yhteiskunnan päälle. Saastuneet kakut voidaan myös pakastaa vähintään 48 tunniksi, jolloin aikuiset vahakoisat sekä niiden toukat ja munat kuolevat.

Vahakoisan tuhoja heikossa yhteiskunnassa. ©Maritta Martikkala

Esimerkiksi USA:ssa sallittuja keinoja hunajakakkujen suojaamiseksi vahakoisalta ovat hiilidioksidikaasutus ja jäädyttäminen. Jo 24 tunnin pakastaminen riittää tuhoamaan kaikki vahakoisan kehitysvaiheet. Hiilidioksidikaasutus on kalliimpi suojauskeino. Siinä hunajakakkuja pidetään vähintään neljä tuntia 98-prosenttisessa hiilidioksidikaasussa, +38 asteen lämpötilassa.

Lingotun kakuston säilytys etikkahappohöyryssä

Osa tarhaajista säilyttää kakut etikkahappohöyryssä koko talven. Kakut voi pinota laatikoissa niin, että laatikossa on yhden tai kahden kakun vajaus. Jokaisen laatikon kehien päälle asetetaan esimerkiksi sanomalehtiaukeama, johon imeytetään 1 dl (Langstroth-laatikkoa kohden) 80-prosenttista etikkahappoa. Laatikkopino suljetaan tiiviisti muovipussilla tai kutistekalvolla ja jätetään talveksi kylmään varastoon.

Etikkahapon voi annostella myös esimerkiksi kulhoon, joka laitetaan ylimpään tyhjään laatikkoon. Happohöyry leviää koko torniin painuessaan ilmaa

Laatikkopino suljetaan tiivisti alta ja päältä ja kääritään muovisukkaan tai kutistekalvoon. Paketti voi olla talven kylmässä varastossa.

raskaampana alas päin. Muistathan, että happohöyry ruostuttaa pesien metalliosia ja sitä kannattaa annostella suojavarusteet yllä (suojalasit, suojakäsineet ja esiliina) hyvin tuuletetuissa ulkotiloissa.

Keväällä kakkuja kannattaa tuulettaa ennen pesään laittoa. Tuulettaessa pitää kuitenkin huolehtia, etteivät hyönteiset tai jyrsijät pääse tuhoamaan kakkuja. Etikkahappohöyryn on todettu tuhoavan myös ainakin nosemaitiöitä, mutta se toimii  jyrsijöitä ja vahakoisaakin vastaan.

  • Koulutus ja kurssit
  • Minustako mehiläistarhaaja?
  • Mehiläishoitajan velvollisuudet viranomaisille
  • Hunajan ja muiden mehiläistuotteiden tuotanto
    • Hunaja ja sen pakkaaminen
      • Käsittele hunaja oikein
        • Hunajan kosteus
        • Lämpö vanhentaa hunajaa
        • Kiteytä hunaja hienokiteiseksi
      • Hunajan pakkausmerkinnät
        • Hunajapakkausten punnitseminen
    • Hunajan markkinointi ja myynti
    • Hyvää Suomesta -merkki
    • Kuningatar-hunaja
    • Lajihunajat
    • Luomuhunajan tuotanto
    • Hunajan arviointi
    • Hunajavalmisteet
    • Muiden mehiläispesän tuotteiden kerääminen
      • Propoliksen kerääminen
      • Siitepölyrakeiden kerääminen
        • Siitepölyn pakkausmerkinnät
      • Pergan kerääminen
      • Emomaidon kerääminen
      • Mehiläismyrkyn kerääminen
      • Mehiläisvahan käsittely
      • Kuhnuritoukat
      • Mehiläistuotteet: ravintolisiä vai elintarvikkeita
      • Kosmetiikan valmistuksesta
  • Karhut
    • Ilmoita karhuvahingosta
    • Karhuvahinkokartta
    • Mitä teet kun karhu on käynyt tarhalla?
    • Aitausohjeet mehiläistarhoille
    • Ohjeita mehiläistarhaajille karhun kohtaamisessa
  • Mehiläistaudit
    • Esikotelomätä (EKM)
      • EKM-saneerausohjeet
    • Varroapunkki
    • Nosema
    • Toukkamätä
    • Kalkkisikiö
    • Pieni pesäkuoriainen
    • Tropilaelaps-punkki
    • Vahakoisa
  • COLOSS-talvitappiokysely
  • Vaakapesät
  • Neuvojan ajankohtaistunti
    • Ajankohtaistuntien nauhoitteet
    • Yrittäjyys-luentosarja
  • Ammattitarhaus
  • Havaintotarhaus
    • Havaintotarhaajien materiaalit
      • Jalostusarvostelu
      • Varroatarkkailu
        • HIVE CLEAN -RYHMÄ
        • Sikiökatkosryhmä
      • Ohjeita SML:n pesävaakojen käyttäjille
    • Kannattavuuslaskenta
  • Mehiläinen-lehti ja muut painotuotteet
    • Mehiläinen-lehti
    • Tiedotus- ja markkinointimateriaali
    • Verkkokauppa
  • Kouluttajat
    • SML:n kouluttajat
    • Koulutusmateriaalit
      • Emonkasvatus ja jalostaminen
        • Varroaa kestävän mehiläisen jalostustyö
      • Oppikirja oppitunti 1
  • Mehiläisalan tutkimus

YHTEYSTIEDOT

Ullanlinnankatu 1 A 3
00130 Helsinki

puhelin:
010 387 4770

sähköposti: sml(at)hunaja.net

Tietosuojaselosteet

ARKISTO

Tarhaajatiedotteet
Uutiset
Hankkeet

SOSIAALINEN MEDIA

Facebook-ryhmä
Facebook-sivu
Facebook-profiili
Youtube

© Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry
  • Link to Youtube
  • Link to Facebook
Scroll to top Scroll to top Scroll to top