COLOSS-talvitappiokysely 2024-25
Kaikille mehiläishoitajille tarkoitettu COLOSS-talvitappiokysely on nyt auki. Pyydämme kaikkia tarhaajia pesämäärästä ja pesien selviytymisestä riippumatta vastaamaan kyselyyn, jotta saamme mahdollisimman kattavaa tietoa menneen talven pesätappioista ja niiden syistä. Kyselyn tärkeimmät kyselyt on merkitty tähdellä ja lisäksi lopussa on pari uutta Tropilaelaps-punkkia ja mehiläistarhauksen tiedonlähteitä koskevaa kysymystä. Etsi muistiinpanoistasi valmiikis tiedot yhteiskuntiesi määrästä ennen talveutusta ja edelliseltä keväältä sekä tilanne nyt. Olethan kirjannut ylös myös kuolleiden ja heikentyneiden pesien määrän sekä ainakin nälkäkuolemat. Siten vastaaminen käy nopeasti.
Täytäthän kyselyn vasta, kun olet päässyt tutkimaan kaikkien yhteiskuntien sikiöintitilanteen. Kyselyn viimeinen vastauspäivä on 20.6.2025.
Linkki suomenkieliseen kyselyyn on tässä. Ruotsinkielinen kyselylomake on tässä.
Lue kysymykset huolellisesti ja vastaa kaikkiin, joihin voit. Kyselyssä on aikakatkaisu (60 min), joten kannattaa täyttää se reippaasti kerralla. HUOM! Vain loppuun asti täytetyn kyselyn tiedot tallentuvat. Muista myös painaa lopuksi Lähetä-painiketta.
Kenenkään tarhaajan yksittäisiä tietoja ei luovuteta eteenpäin. Yhteystietojen jättäminen ei ole pakollista, ja myöhempiin yhteydenottoihin kysytään lomakkeessa lupaa erikseen.
Tänä vuonna kaikkien kyselyn loppuun asti vastanneiden ja yhteystiedot jättäneiden kesken arvotaan viruspikatestipaketti.
Kokoamme talvitappiokyselyiden tulokset Mehiläinen-lehteen (4/2025) ja julkaisemme ne myös netissä. Arvonnan voittaja julkaistaan samassa Mehiläinen-lehdessä kuin kyselyn koonti. Kiitos kaikille vastaajille ja onnea arvontaan!
COLOSS-verkosto
Euroopan ja Pohjois-Amerikan paikoin hyvinkin suuret talvitappiot ovat monen tekijän summia. Vuonna 2008 aloitettiin COLOSS-verkoston (Prevention of honey bee COlony LOSSes) toiminta, jotta eri maiden tiedot saadaan kerättyä vertailukelpoisella tavalla. Yhteistoiminta antaa paremmat mahdollisuudet pesätappioiden syiden selvittämiseen. Yksi COLOSS-ryhmistä on keskittynyt pesätappiokyselyn kehittämiseen. Suuresta vastausmäärästä voidaan laskea talvitappioden eroja muun muassa erilaisilla varroatorjunnoilla, hoitotavoilla tai tarhausalueilla. Lisätietoa COLOSS-verkostosta löydät organisaation sivuilta.
Liian pieni yhteiskunta ei selviä talvesta. Tarkista syksyllä ruokinnan loputtua, että mehiläisiä on vähintään viidessä kakkuvälissä. Parhaiten talvesta selviää vahva terve yhteiskunta. Yhdistä tarvittaessa jo syksyllä.
Kuolleen pesän tarina – tutkiminen ja analysointi opettaa
Talvitappioiden syyt ovat kiinnostavia. Kuollut pesä on oppimateriaali, joka kannattaa hyödyntää. Hyvin usein talvitappio johtuu monen tekijän yhteissummasta eikä kuolinsyy aina selviä. Kannattaa kuitenkin käydä pesä läpi, koska tarjolla on ilmaista oppia ainakin selkeissä tappiotapauksissa.Muistathan käydä täyttämässä SML:n kevään COLOSS-talvitappiokyselyn heti, kun olet päässyt tekemään ensimmäisen kevättarkastuksen. Yhteiskunnissa voi olla lentoa, mutta emo-ongelmaiset yhteiskunnat selviävät vasta sikiöalan tarkastuksessa. Älä kuitenkaan jäähdytä sikiöalaa, vaan tee tarkastus lyhyesti!
Miten mehiläisyhteiskunnan kuolemaa voi selvittää, arvioida ja estää ennalta? Käy seuraavan kohdan kysymykset läpi ja arvioi mahdollinen oman yhteiskunnan tappion syy. Tekstissä yleisimpiä tappioiden syitä. Lue myös vinkkejä siitä, miten voi estää tappiot ennakolta.
1. Mihin aikaan talvikaudesta pesä kuoli?
a) syksyllä ennen oksaalihappotiputusta
** Mahdollinen syy: varroa, emon puuttuminen tai vaihtuminen myöhään syksyllä eikä emo ollut ehtinyt pariutua
b) Oksaalihapotuksen aikaan oli vielä hengissä, kuoli ennen puhdistuslentoja
** Mahdollinen syy: Varroa? Näkäkuolema? Emo-ongelma?
c) Puhdistuslennon aikoihin oli vielä elossa, kuoli sen jälkeen
** Mahdollinen syy: Varroa? Nälkäkuolema?
2. Oliko kuolleessa pesässä aikuisia mehiläisiä?
a) Aikuisia mehiläisiä ei ollut, pesä oli tyhjä tai siellä oli vain muutamia mehiläisiä
** Mahdollinen syy: Varroa tai munivan emon puuttuminen. Pesä tyhjenee syksyllä kun talvimehläisiä ei synny. Jos varroa syyllinen, niin yleensä löytyy peittosikiöitä, joissa on lähes valmis mehiläinen.
b) Kuolleita oli runsaasti
** Mahdollinen syy: Varroa, nälkäkuolema, emo-ongelma?
3. Oliko kuolleessa pesässä sikiöitä jäljellä?
a) Ei ollut sikiöitä ** Katso seuraava kohta ruokavarat.
b) Jonkin verran peittosikiöitä
Pesä kuollut varroaan. Tyypillisesti pieni peittosikiöala, jossa varroan vaivaamat työlaiset eivät ole enää jaksaneet syntyä. Kennonkansissa reikiä, mutta avattaessa alla lähes valmis työläinen. Lisäksi pohjalta löytyi runsaasti punkkeja. Syynä voi olla, että varroan torjunta on ollut muutaman vuoden ajan hieman vajaata. Tappio voi olla myös yllätys tarhaajalle, joka tehnyt torjunnat asianmukaisesti, koska syksyllä ryöstön kautta saatu valtava punkkimäärä voi aiheuttaa tappion.
– kennon kansia avattaessa kennossa lähes valmis mehiläinen
** Mahdollinen syy: Varroa
– kennon kansia avattaessa toukkajäännös oli ruskea ja venyi tikulla kokeiltaessa
** Mahdollinen syy: Esikotelomätä eli EKM. Varmista diagnoosi lähettämällä kuolleen yhteiskunnan talviruokanäyte Ruokaviraston laboratorioon tutkittavaksi. Samalla kannattaa tutkia myös muutkin tarhan pesät.
4. Oliko kuolleessa pesässä ruokaa jäjellä?
a) ruokaa oli hyvin jäljellä, mutta mehiläiset olivat pää edellä kennoissa
– ruoka oli laatikon toisella reunalla ja mehiläiset toisella
– ruoka oli alemmassa laatikossa ja mehiläiset ylemmässä
b) ruokaa ei ollut juuri lainkaan ja mehiläiset olivat pää edellä kennoissa
c) ruokaa oli, mutta mehiläiset kuolleet ** katso kohdat 3 ja 5
** Kohdissa a ja b mahdollinen syy: ruoka loppunut tai väärässä paikassa. Huolehdi, että syksyllä ruoka on mehiläisten yläpuolella ja laatikon seinän ja talvipallon välissä on ruokakakku.
- Oliko pohjaroskissa runsaasti varroapunkkeja?
** Mahdollinen syy: Varroan torjuntatoimia ei ole tehty ajallaan ja ohjeiden mukaisesti. Pesä on joutunut ryöstön kohteeksi tai se on ryöstänyt toisen pesän ja saanut uuden punkkikuorman. Punkkimäärä voi hypätä ryöstön kautta äkillisesti ylös.
Ratkaisu: Tee naapuritarhaajan kanssa yhteistyötä, torjunnat yhtä aikaa ja estä ryöstöt!
6. Oliko pesässä ulostetta?
a) Mehiläiset olivat ulostaneet runsaasti sekä pesän sisään että ulkopuolelle
** Mahdollinen syy: Nosema. Vaihda kakustoa useammin. Älä koskaan syötä mehiläisille toisen kuolleen pesän ruokakakkuja vaikka ne näyttäsivätkin puhtailta. Lingottujen kakkujen etikkahappokaasutus saattaa vähentää Nosemaa. Emon vaihtaminen vähemmän nosemaherkkään kantaan.
b) Ulostetta oli jonkin verran kakkujen päällä ja kakuilla ja vähän ulkopuolellakin.
** Mahdollinen syy: Varroa, häirintä tai jokin muu syy. Mehiläiset ulostavat vähän ennen kuolemaansa pesän sisään. Häirintä saa mehiläiset syömään enemmän ja suoli täyttyy, jolloin joutuvat ulostamaan pesään. Ulostetta ei välttämättä ole paljoa toisen nosemalajin (Nosema ceranaen) vaivaamassa yhteiskunnassa.
7. Oliko kyseessä muu katastrofi tai tuholainen?
a) hiiri **Pesässä kuollut hiiri tai osittain syötyjä kakkuja. Hiirenestin!
Hiiri voi pesään päästessään aiheuttaa valtavaa tuhoa ja häirinnällään tuhota koko pesänkin. Hiiri jyrsii helposti kevytpesän lentoaukkoa isommaksi ja usein mehiläisetkin kesän aikana suurentavat aukkoa. Hiirenestin estää tuhot.
b) karhu ** Pidä karhuaita käyttökunnossa!
c) lintujen häirintä (tikka, talitiaiset jne.) ** Laita pesän ympärille verkko tai tikan kestävä suojus.
d) muurahaiset ** Hävittävät heikon yhteiskunnan keväällä. Estä muurahaisten pääsy pesään.
e) lentoaukko oli tukkeutunut ja pesä tukehtui ** Huolehdi, että lentoaukko pysyy avoinna eikä jäädy umpeen. Hiirenestin on oltava paikoillaan.
f) ilkivalta ** Riittävä valvonta.
KUOLLEEN PESÄN HÄVITTÄMINEN JA PUHDISTAMINEN Sulje kuolleeksi todetun pesän lentoaukko välittömästi mehiläistiiviisti. Tarhan muut yhteiskunnat ja alle kahden kilometrin säteeltä naapuritarhojen yhteiskunnat ryöstävät kuolleen pesän ruokavarat heti kun lento on mahdollista. Samalla mahdolliset taudinaiheuttajat leviävät. Tutki ja arvioi kuolinsyy, koska saatat oppia siitä jotain.
Vie kuollut pesä pois tarhalta mahdollisimman nopesti. Sulata kakusto, sillä vaha on arvokasta ja puhdista ja desinfioi muu kalusto. Älä koskaan anna kuolleen pesän ruokakakkuja muille pesille, vaikka ne olisivat puhtaan ja hyvän näköisiä. Kakustossa voi silti olla itiöitä (EKM:n aiheuttajabakteerin, Noseman jne.). Poista myös elossa olevista pesistä ulostetahroja sisältävät kakut.
Voit aina halutessasi lähettää näytteet Ruokaviraston Kuopion laboratorioon. Liitä mukaan tutkimuslähete. Näytteiden analyysi on maksullista. Hunaja/talviruokanäytteestä voidaan analysoida esikotelomätä ja eurooppalainen toukkamätä. Aikuisista (elävistä tai kuolleista) mehiläisistä voidaan analysoida esim. Nosema ja sairaita toukkia sisältävästä kakkupalasta useita taudinaiheuttajia. Lisätietoa Ruokaviraston sivuilta (www.ruokavirasto.fi)
