• Suomi
  • Svenska
Suomen Mehiläishoitajain Liitto
  • Förbundet
    • Organisationen
    • Projekt
    • Historia
    • Bli medlem
    • Webbutik →
    • Logga in på medlemssidorna
  • Biodling
    • Utbildning och kurser
    • Att bli biodlare
    • Biodlarens skyldigheter gentemot myndigheter
    • Produktion av honung och andra biprodukter
    • Björnskador
    • Bisjukdomar
    • Drottningodling och förädling
    • Rådgivarens 30 minuter
    • Observationsbiodling
    • Tryckalster och annat material
    • Utbildare
  • Honung
    • Honungskunskap
    • Övriga biprodukter
    • Tambiet och andra pollinerare
    • Honungsrecept
  • Pollinering
    • För biodlare
    • För jordbrukare
    • Biologisk bekämpning med hjälp av bin
    • Tilläggsmaterial
    • Binas näringskällor
  • Fråga oss
    • För media
    • Upptäckte du en bisvärm?
    • Ta kontakt
  • Click to open the search input field Click to open the search input field Sök
  • Menu Menu

ETT BISTICK

Mehiläiset pistävät harvoin, vain silloin kun ne kokevat itsensä tai pesänsä uhatuksi.

Mehiläisen pistäessä ihmistä sen piikki ja myrkkyrauhanen jäävät yleensä ihoon kiinni. Rauhanen jatkaa myrkyn pumppaamista pistokohtaan, joten on tärkeää raapaista piikki pian pois. Piikkiä tai pistokohtaa ei kannata puristaa tai painaa, koska niin ihoon voi päätyä lisää myrkkyä.

Mehiläisen myrkky sisältää feromonia, joka houkuttelee paikalle lisää mehiläisiä. Pistokohta kannattaakin pyyhkäistä esimerkiksi piharatamon lehdellä tai desinfiointiaineella, jotta feromoni hälvenee.

Mehiläinen kuolee pistettyään, koska sen suoli repeää irti pistimen mukana. Ampiainen sen sijaan voi pistää monta kertaa, ja sen pistosta jää usein merkiksi pieni reikä piikin sijaan.

Mehiläisen pistosta aiheutunutta paikallista reaktiota – pistokohdan punotusta, turvotusta ja kutinaa – voi hoitaa kylmällä kääreellä ja kortisonivoiteella. Oireet häviävät usein muutamissa tunneissa tai vuorokaudessa. Jos paikallisreaktio on voimakas, voi lisäksi ottaa antihistamiini- tai kortisonitabletin.

ALLERGINEN REAKTIO

Jotkut ihmiset ovat allergisia mehiläismyrkylle ja saattavat saada pistosta vakavan allergisen reaktion. Mehiläismyrkkyallergia ei koskaan tule ensimmäisestä pistosta, vaan edellyttää aiempaa altistumista. Vakavan reaktion riski on suurempi, jos saa samanaikaisesti useita pistoja.

Allergisessa reaktiossa turvotus leviää laajalle alueelle, henkilölle saattaa tulla nokkosihottumaa ja oireita hengityselimiin. Pahimmassa tapauksessa allerginen saa anafylaktisen reaktion, jossa hengityselimet voivat turvota ja verenpaine laskea vaarallisen alas.

Vakavan allergisen reaktion saaneen on aina syytä hakeutua ensiapuun. Pistiäismyrkylle allergisen on hyvä pitää mukanaan lääkärin määräämää adrenaliini-injektoria. Injektoria kannattaa käyttää piston saatuaan mieluummin kevyin perustein kuin odottaa oireiden pahenemista. Turhasta adrenaliinista ei ole haittaa.

SIEDÄTYSHOITO TEHOKASTA

Mehiläis- ja ampiaismyrkkyallergiaan tulee aina suhtautua vakavasti. Allergiaan on mahdollista saada siedätyshoitoa. Sitä kannattaa tiedustella omasta terveyskeskuksesta tai allergiasairaalasta.

Siedätyshoito kestää noin viisi vuotta. Hoito on pitkä, mutta erittäin tehokas. Jopa 80 prosenttia allergisista siedättyy täysin, ja lopuilla oireet vähenevät huomattavasti. Hoito annetaan pistoksina olkavarteen alussa 1–2 viikon välein ja alkusiedätyksen jälkeen 4–6 viikon välein.

Yleensä ihminen on allerginen joko mehiläisen tai ampiaisen myrkylle – harvoin molemmille.

Lisätietoja: Terveyskirjasto: Lentävien hyönteisten pistot ja puremat

  • Honungskunskap
    • Hur blir honung till
    • Honungens användning och förvaring
    • Vad innehåller honung
    • Ekologiskt sötningsalternativ
    • Ekohonung
    • Varför för bara över 1-åringar?
    • Vårdande honung
    • Honung och pollenallergi
    • Är det något fel på min honung?
    • Honungsförfalskningar
    • Känn igen finsk honung
    • Honung och sport
    • Honungens historia
  • Övriga biprodukter
    • Bivax
    • Pollen
    • Perga
    • Propolis
    • Bigift
    • Royal jelly eller drottningsaft
    • Drönarlarver
    • Apiterapi
  • Tambiet och andra pollinerare
    • Grundkunskaper om biet
    • Känner du igen tambiet?
    • Biets betydelse
    • Gynna insekterna
    • Ett bistick
  • Honungsrecept
    • Morgonmål
      • Blåbärssmoothie
      • Granola med honung
      • Kylskåpssemlor eller övernatten-semlor
    • Vegetariska rätter
    • Fiskrätter
      • Iskällarlax
    • Kötträtter
    • Tillägg
      • Ugnsgrönsaker med honung
    • Efterrätter
      • Ostbricka
      • Pannkaka
    • Bakverk
      • Bananbröd eller bananabread
      • Bullar med honung
      • Chokladkaka
      • Rabarber-toscakaka med honung
      • Rulltårta
      • Semlor med kli och honung
    • Drycker
      • Rabarbersaft
    • Grillrätter
    • Konservering

KONTAKTINFORMATION

Ullanlinnankatu 1 A 3
00130 Helsingfors

telefon:
010 387 4770

email: sml(at)hunaja.net

Dataskyddsbeskrivningar

ARKIV

Biodlarmeddelanden
Nyheter
Projekt

SOCIALA MEDIA

Facebook-grupp
Facebook-sidan
Facebook-profil
Youtube

© Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry
  • Link to Youtube
  • Link to Facebook
Scroll to top Scroll to top Scroll to top